*

Ajatuksenjuoksuja - Antti Koskela Itäkeskuksen sosialidemokraatit

Miksi nuoret syrjäytyvät?

  • Syrjäytynyt nuori
    Syrjäytynyt nuori

Suomessa arvioidaan olevan 50 000 nuorta työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella. Jokainen työelämästä syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,8 miljoonaa euroa.

Presidentti Sauli Niinistö esitteli perjantaina nuorten syrjäytymistä pohtivan työryhmän ensimmäisiä tuloksia Jakomäen koululla Helsingissä.

Työryhmä julkisti tilaisuudessa ”ihan tavallisia asioita” -ohjelistan, jolla syrjäytymistä voitaisiin ehkäistä. Ryhmä ottaa jyrkän kannan muun muassa alkoholiin: - Älä ”tutustuta” alkoholiin tai edes sen hajuun. Se vain nopeuttaa päihteiden käytön aloittamista.

Asiantuntijoista koostuvan ryhmän mukaan lapsi tai nuori tulee riippuvaiseksi alkoholista nopeammin kuin aikuinen, koska alaikäisen aivot ovat kasvuvaiheessa. Ryhmä muistuttaa, että vanhemmat vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaisen suhteen lähipiirin nuoret muodostavat päihteisiin. Ryhmä varoittaa myös nettipornosta ja "tositeeveen mauttomuuksista".

 

Niinistön ryhmä siis kokee nuorten syrjäytymisen johtuvan nettipornosta, tosi-tv:stä ja alkoholista. Aiemmin syrjäytymisen syyksi on tarjottu työpaikkojen saamisen vaikeutta ja oman koulutusalan löytämisen hankaluutta.

Mikä teidän mielestänne aiheuttaa niin monen nuoren syrjäytymisen?

Ongelma on vaarallinen ja siihen soisi löytyvän ratkaisun.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Sini Lappalainen

Tosi hyvä aihe. Kyllä minustakin alkoholikulttuurilla on iso rooli. Mutta se että ketkä pärjää alkoholikulttuuristamme huolimatta johtuu erilaisista kasvuympäristöistä.
Jos luokkayhteiskunta ennen toimi niin että yläluokalla oli hyötyä vähemmänkoulutetusta ja köyhästä paarialuokasta niin nyt vähemmän kouluteille ja moniongelmaisille huudetaan että oma vika, itseaiheutettua!

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Alkoholinkäyttö on käsittääkseni seurausta syrjäytymisestä ja kodin vaikutuksen heikkenemisestä. Harvemmin koti kannustaa alkoholinkäyttöön.
Työpaikkojen lähes mahdoton saaminen on hyvin merkittävä tekijä, mutta joskus alkoholinkäyttä on voinut alkaa jos ennen kuin työmarkkinoille edes yritetään päästä ja koulumenestyskin on sen mukaista. Kaupungeissa on myös muiden päihteiden käytön seurauksena tylsistyneitä nuoria. Jonkin aikaa on päihtyneenä porukassa hauskaa, mutta se hauskuus ei kestä ikuisesti kun eteen tulee todellisuus ja joku jää aina "Mikämikä-maahan". Työpaikkojen luomisen edellytykset on ainoa ratkaisu tämänkin asian tervehdyttämiseen.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Minäkin näkisin että alkoholinkäyttö on enemmän seuraus kuin syy.

Monet erittäin hyvin pärjäävät käyttävät runsaasti alkoholia ja vastaavasti monet syrjäytyneet ja työttömät ovat raittiita.

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Heh. Hiukan ristiriitainen näkemys menestyjän alkoholin käytöstä, mutta tuo raittiiden työttömien ja syrjäytyneiden olemassaolo aiheuttaa myös pohtimista. Monella voi olla jo vakava alkoholiongelma ennekuin yrittääkään päästä työelämään kiinni. Lisäksi tuo termi syrjäytyminen pitää lähes jokaisen ongelman sisällään. Syrjäytyminen pitäisi määritellä hiukan paremmin. Tarkoittaako se työttömyyttä, yksinäisyyttä, päihdeongelmaa vai mitä.
Syrjäytyminen taitaa olla jonkinlainen yleisongelmanimike. Eli mitä syrjäytyminen oikeasti pitää sisällään.
Jos ratkotaan ensin alkoholiongelmaa, sitten työttömyyttä ja sitten yksinäisyyttä ja vasta sitten paneuduttaisi syrjäytymiseen.

Veikko Vitikainen

Oikea oivallus. Rikkaat juovat itsensä hengiltä ja köyhät pitävät yhteiskuntaa yllä tekemällä ilmaista työtä äärettömän pienellä ravintotarpeella ja olemattomalla palkalla. Suomi ei ole hyvinvointivaltio Kataisen väitteistä huolimatta. Ja tilanne huononee Kataisen ansiosta päivä päivältä.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Ainakin tässä syrjäytyminen oli määritelty siten ettei henkilö ole koulutuksessa tai työssä.

Esille ottamasi yksinäisyys on varmasti yksi osatekijä. Osattomaksi jääminen ja irrallisuuden tunne varmasti luovat lohduttomuutta. Hyvät sosiaaliset verkostot kerännyt henkilö saa tietysti helpommin töitä ja varmaan kestää työttömyydenkin paremmin.

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Koulutksen ja työn ulkopuolelle jäämisen yksi syy on varmasti se että alemat koulut on käyty miten sattuu ja vaatimustaso ammatista on kuitenkin suurempi kuin edellytyksiä olisi. Koulutettujen työttömyys taas johtuu siitä, että koulutettujen määrä ei vastaa alalla vapaana olevien työpaikkojen määrää, mikä pitäisi koulutuspaikoissa huomioida.
Työtä ei vaan ole tarpeeksi.

Veikko Vitikainen

Omalta kohdaltani voin todistaa, että nuoriso pystyy omaksumaan ammatin kuin ammatin jopa paremmin kuin me vanhemmat sukupolvet. Minulle esim. kävi asentamassa terassilasit eräs nuori mies. Laseja tuli 8 m:in leveydeltä.
Tuo urakka tuolle nuorelle miehelle kesti 2,5 tuntia. Ja työn laatu oli hämmästyttävän hyvää. Niinkuin sananlasku sanoo: ei ole koiraa karvoihin katsominen.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Sauli Niinistö on kyllä naiivein ikinä nuoriso-ongelmiin lausuntoja antanut "asiantuntija."

Sauli Niinistö osoittaa vaan, ettei kokoomukselaisella aatepohjalla ole pienintäkään käsitystä, mikä nuoriso-ongelma Suomessa on.

Tämä on käsittämätöntä, kuinka maan presidentti on noin ulkona kuviosta.

No, minä sen tiesin jo ennen valintoja, ja varoitinkin, mutta ei auttanut. Nyt nuo valitsijat surkuttelevat mm. nuoriso-ongelmaa.

Presidentin pitäisi olla mielipidevaikuttaja, ja näin kehnolla mielipidevaikuttamisella on vain huonot seuraukset.

Nimittäin kokoomustaustaiset virkamiehet todellakin lähtevät siitä, että kansalaisten välinen empaattisuus riittää ratkaisuksi, eikä viranomaisten tarvitse asiaan enempää perehtyä.

Meillä ei ole nyt enstisten presidenttien tapaan suuria ulkopoliittisia ongelmia, kuten sotien aikaa mm.

Tämä presidentti on surkein koko edeltäjiensä historiassa.

Kädetön, munaton...

Veikko Vitikainen

"Tämä presidentti on surkein koko edeltäjiensä historiassa".
Ei pidä paikkaansa. Jos Niinistö alkukaudella saa mietiskellä tulevia tekemisiään rauhassa ja julkaista ne vasta kun niille on jotain katetta, niin se on hänen asiansa. Mutta innolla odotan Niinistöltä konkreettisia toimenpiteitä nuorison syrjäytymisen torjumiseksi. Mitään konkreettisia toimia en ole vielä nähnyt Presidentin toimesta nuorison syrjäytymisen estämiseksi. Toinen asia johon Niinistön olisi otettava kantaa pikaisesti, on nykyisen hallituksen katastrofaalinen toiminta Euro-politiikassa.
Jos hän ei ota tuohon Suomen historian suurimpaan katastrofiin mitään kantaa, niin peli on menetetty. Me emme tarvitse presidenttiä joka ei ota mielipiteineen osaa Suomen kansan suurimpaan katastrofiin sotien jälkeen.
Toki on ymmärretävissä ettei hän mielellään ota kantaa oman puolueensa pääministerin töppäilyyn, mutta, niinkuin Koivisto aikoinaan sanoi, tarttis tehrä jotain.

Kaisa Jalis

Konkreettisia toimia ei tulla näkemään.

Niinistö on valhettelija ja vedättäjä. Tyhjä kuori vailla sisältöä. Suomalaiset äänestäjät ovat sokeita.

Anne Pylkkönen

Lainaisin ilman lupia Severi S:ää Fija Saarnin viimeisimmässä blogissa "Aseista ja ihmisistä":

"6.9.2012 09:19 Severi Sironen.

Mikä on nykyajassa se suurin 'pahaa' generoiva asia?

Mielestäni raaistunut l a u m a s t a erottaminen. Tapoja on miljoona.

Ihmiset ovat alienoituneita omasta itsestään jo muutenkin ja päälle osa alienoidaan omasta rodustaan/heimostaan/yhteisöstään - syntyy 'arvoton' ihminen, joka on 'muukalaisena' omassa kehossaan.

Alienoidulle hyväksynnäksi valitettavasti kelpaavat jopa äärinegatiiviset asiat - sen kovempaa hän huutaa, mitä kauemmaksi lauma hänet työntää, tullakseen kuulluksi.

Tätä asiaa ei korjata koettamalla tehdä kaikista ihmisistä 'samiksia' tai jonkin 'idolin' klooneja. Kukaan ei ole kenenkään klooni, vaan jokainen on oma monimutkaisen ainutlaatuinen itsensä. Tämä ainutlaatuisuus viedään sysimällä syrjään ja rajaamalla näkymättömiin."

Niin. Ja niinpä.

Syrjääntöniminen, dissaaminen ja toivottomuuden kylväminen aloitetaan jo pienestä. Aikuistumisen kynnyksellä seurauksista yritetään selvitä "itsehoidollisin" keinoin - esim. juuri nettipornon, tosi-tv:n, alkoholin, huumeiden, väkivallan tai rikollisuuden avulla.
Tai sitten tapetaan itsensä.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Olisikin mielenkiintoista tietää, miten näiden syrjäytyneiden nuorten lapsuus on mennyt. Ovatko he olleet koulukiusattuja tai syrjittyjä, ja minkälaisista perheistä he tulevat.

Anne Pylkkönen

Jos sinua tää asia ihan aikuisten oikeasti kiinnostaa, niin älä nyt ala kiemurtelemaan sulkemalla silmäsi ihan koko kuvalta.

Lapsen perhe voi olla kokonaisuudessaan dissattu tavalla tai toisella elinympäristössään, opettaja, perhepäivähoitaja tai lastentarhaopettaja on voinut olla jostain lapselle käsittämättömästä syystä kykenevä antamaan lapselle vain moitteita ja kritiikkiä, sukulaiset tai naapurit ovat voineet vaikuttaa lapsen itsetuntoa tuhoavasti.

Vanhemmat ovat tietysti tavallisesti ensimmäisinä maalitauluina kun etsitään syyllisiä - ja erittäin usein ihan syystäkin - mutta ihmispsyyken herkän rakentumisvaiheen aikana on erittäin paljon ns. "liikkuvia osia".

Tämä on koko yhteiskunnan kulttuurinen tauti, ja sen seuraukset pannaan lasten, nuorten ja muiden puolustuskyvyttömien kannettaviksi.

Veikko Vitikainen

Veikkaan, että nuo syrjäytyneet nuoret enimmäkseen ovat noita koulukiusaajia. Nuo kiusaajat yleensä tulevat ns. "hyvistä" perheistä joissa vallitsee täydellisen vapaa kasvatusmenetelmä. Yleensä nuo kiusatut ovat älylliseltä tasoltaan huomattavasti noiden kiusaajien yläpuolella, ja näinollen eivät ajaudu niin herkästi syrjäytyneiden joukkoon. Eli veikkaan että nuo kiusaajat ovat sitä syrjäytynyttä porukkaa älyllisen toiminnan puutteen takia.

Matti Vesijärvi

Pahinta kai on, että selvityjillä on vaikeita ajatuksia. Kun on vanhemmat ja yhteiskunta tappaneet pienet lapset ensin henkisesti ja sittemmin fyysillisesti, ja oletetaan ettei kukaan selviä helvetistä.

http://www.youtube.com/watch?v=zsTRxXvQY0s

Ehkä niinkuin potut pottuina? Silmä silmästä ja sitä rataa?

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Niinistön työryhmän näkemyksistä paistaa eräänlainen naiivi oikeistokonservatiivisuus. Alkoholi ja porno jotenkin suistavat lapsukaiset pahoille teille. Kaikki olisi hyvin, jos he eläisivät "siveellisemmin".

Toisin sanoen työryhmä ja Niinistö olettavat että nuorten syrjäytyminen johtuu heistä itsestänsä ja nuorten omista valinnoista. Oma ongelmansa kun katsovat tosi-tv:tä ja pornoa.. kaljaakin mokomat juovat.

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Itsekriittinen sensuuri iski jälleen:)

Käyttäjän villekauppinen kuva
Ville Kauppinen

Liiallinen raha ja liiallinen velka.

Raha aiheuttaa sen, ettei teininä/nuorena aikuisena tunneta rahan arvoa ja liiallinen velka taas sen, että vanhemmilla ei ole aikaa (pienille) lapsille. "Raha" aiheuttaa myös sen, että yhä suuremmalla joukolla keskuudessamme ei ole mahdollisuutta tulla toimeen omalla toimeentulollaan, vaan heittäydytään täydellisen toivottomuuden valtaan muiden elätiksi.

Viinaa on juotu kautta maailman sivu alaikäisenä, se nyt vaan on joka vuosikymmenen ilmiö kauhistella, kuinka ne nuoret ryyppäävät ja naivat.
Nyt se vain tehdään näkyvämmin kun ei ole sosiaalista painetta. Mamupuolella se on varmasti suomalainen rasismi, kun suomipoika ei tarjoa duunia elatuksen lisäksi.Mamupuolella se on varmasti suomalainen rasismi, kun suomipoika ei tarjoa duunia elatuksen lisäksi.

Mutta jokaiselle olisi tarjottava mahdollisuus tulla toimeen omalla työllään. Ilman, että tarvitsee nöyristellä millään luukulla lisärahoja.

Veikko Vitikainen

Niinistön lupaus nuorison syrjäytymisen estämiseksi on samaa luokkaa kuin Ahtisaaren lupaus luovuttaa osa palkastaan työttömien hyväksi. Niinistön syrjäytymiskomiteaa ei vielä ole näkynyt julkisilla palstoilla. Niinistön vaikutusvalta nuorison syrjäytymisongelmassa on liki olematon. Sellaisia lupauksia ei pitäisi antaa, joita ei voi toteuttaa. Presidentti eikä presidentin kanslia pysty vaikuttamaan Suomen yhteiskunnan käytännön toimintaan muuta kuin sympatioiden jakamisessa.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Samaa mieltä. Paljon enemmän lasken Lauri Ihalaisen yhteiskuntatakuu-työryhmän varaan. Työ- ja elinkeinoministeriön johtajilla on aivan erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa nuorten syrjäytymiseen kuin presidentillä.

Käyttäjän villekauppinen kuva
Ville Kauppinen

Olen hieman skeptinen yhteiskuntatakuun toimivuudesta mutta kohtahan se nähdään.

Toki on hienoa, jos sitä kautta joku pääsee (työ)elämään käsiksi.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Toteutuminen tulee varmaan olemaan hyvin kuntakohtaista. Kauniaisissa ja Maarianhaminassa ei varmaan ole jatkossa yhtään työtöntä nuorta. Porissa ja Lahdessa ei varmaan voida tehdä juuri mitään.

Käyttäjän villekauppinen kuva
Ville Kauppinen

Ongelma on hieman laajempi - jos yrityksillä ei ole varaa palkata henkilöstöä niin rakenteita olisi ravistettava aavistuksen syvempää.

Mutta olen 100% varma, että tätä(kin) ongelmaa lähdetään ratkomaan valtion subventoidessa työllistämiskustannuksia ja pidemmäässä juoksussa vain lisäävän markkinavääristymää.

Esim. kotitalousvähennyksen poisto on askel väärään suuntaan, koska rakennusala työllistävää juuri nuoria miehiä. Tämä toki pk-seudun ulkopuolella, kun siellä rakentajat taitavat olla jo Venäjältä ja Virosta.

Se, miksi kotitalouksilla taas ei ole oikein varaa teettää remppaa ja ostaa palveluja on taas pidemmän tuumauksen paikka.

Anne Pylkkönen

Ihminen jolla on hyviä ihmissuhteita, mielekästä tekemistä ja joka kokee riittävästi hyväksymisen ja onnistumisen tunteita omana itsenään voi katsella nettipornoa, tosi-tv-sarjoja tai käyttää alkoholia addiktoitumatta niihin. Ne ovat vain enemmän tai vähemmän laadukasta viihdettä/ajankulua - kuin roskaruokaa, ja alkoholin käyttö pysyy hanskassa tai ihminen voi sen lopettaa vaikka kokonaan jos siitä koituu haittoja.

Mutta silloin kun nuori alkaa hoitaa k.o. asioilla maailmantuskaansa, tarkoituksettomuuden ja mitättömyyden tunteitaan tai huonoa itsetuntoaan, moralisoinnista ei ole enää mitään apua. Pitää saada noita suojaavia tekijöitä: hyviä ihmissuhteita, hyväksymistä, osallisuutta, mielekästä tekemistä.

Niinistön olisi pitänyt leppoisuuteen kätketyn moralisminsa sijaan keskittyä noihin viimeksi mainittuihin asioihin - siis lapsille ja nuorille aiheutetun taudin hoitoon - eikä vai syrjäytettyjen oireisiin.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Hyvää tekstiä Anne. Olet miettinyt tätä asiaa selvästi enemmänkin.

Mitä voitaisiin tehdä sen eteen, että nuorilla olisi enemmän ihmissuhteita ja järkevää tekemistä, ja että osa nuorista ei ajautuisi syrjään?

Anne Pylkkönen

Sepä se. Mitään kai ei voida tehdä. Muka. Elämme nyt tässä paskassa kaulaa myöten jonka olemme näillä arvoilla itse itsellemme ulostaneet.

Mutta jos voit, niin edistä heikkojen, erilaisten, epäröivien, arkojen, ujojen, hitaiden ja keskeneräisten elämää. Mitä se nyt sitten mahtaakaan "hyvinvointivaltion" kilpailukykystrategian rinnalla merkitäkään.

Jari Jakonen

Viime talvena meidän työmaalta lähti muutamia miehiä eräälle aivan Helsingin keskustassa sijaitsevalle kerrostalotyömaalle ja minunkin piti siirtyä sinne. Suuri suomalainen rakennusliike rakentaa sinne kahta uutta kerrostaloa ja saneeraa museoviraston terävänenäisessä valvonnassa kolmatta. Se on meidän paraatikohde, sanoi eräskin pomoista.

Kävinkin peri kertaa tuossa paikassa ja se oli kuin painajaisunesta: hirvittävä ahtaus ja sekasotku, eikä suomen sanaa kuulunut missään.

Pääurakoitsija oli antanut talojen runkotyöt venäläiselle firmalle, jolla kuitenkaan ei ollut ammattitaitoista omaa työvoimaa, joten he palkkasivat suomalaisen kirvesmiesporukan. Melko pian pelin henki kävi kuitenkin selväksi: suomalainen urakkaporukka aloitti laudoitustyöt ja teki sen vaikeimmat osat. Seuraavana aamuna he huomasivat kuitenkin venäläisten ruvenneen jatkamaan heidän työtään ja tämä toistui monta kertaa.

Miehet vaativat tietysti itselleen työstä kuuluvia neliö- ja kuutiohintoja, mutta niitä ei suostuttu maksamaan. Näin ollen heidän olisi pitänyt tehdä talon vaikein, vaativin ja kiireisin osuus pelkällä tuntipalkalla. Ainakin kahdelle heistä annettiin selkeä tappouhkaus, jos eivät luovu vaatimuksistaan. Luvattiin siis tappaa ihan puukolla, jos joku nyt väärinkäsitystä epäilee.

Kirjalliset urakkasopimukset olivat kuitenkin olemassa, joten liitot vedettiin mukaan. Tappouhkaukset päätettiin unohtaa, jos rahaa vain löytyy. Näin haluttiin välttää rasismia ja vihapuheita, sekä säilyttää monikulttuurisuuden riemukas suvaitsevaisuus ja saattaa suomalaiset rakentajat elävinä työttömyyskortistoon.

Suomessa on jo kymmeniä vuosia tuotu raudoitusteräkset valmiiksi katkottuina ja taivutettuina suoraan tehtaalta, mutta iivanat toivat omansa pitkinä kankina. Heillä kun on Latviassa joku tehdas, vai varastavatko nekin eri työmailta. Terästen pitää kuitenkin olla sentilleen oikean mittaisia, muuten ne eivät mahdu muotteihin eikä raudoitus tule oikein. Heillä oli työmaalla monenlaista vääntäjää, joten raudoista tuli pulaa ja tuntien tarkkuudella pyörivä aikataulu alkoi pettää. Näin ollen venäläiset rupesivat jättämään rautoja pois muoteista. Kahdeksankerroksisen talon jokaisen kantavan seinän pitää kuitenkin kestää sille laskettu paino, muuten koko höskä romahtaa.

Jo eläkeikää lähestyvä runkovastaava puratti monia muotteja, mutta eihän mies voinut olla koko aikaa ja kaikkien olan takana vahtimassa. Varsinkin, kun töitä tehdään yötä päivää ja yöllä on aivan eri miehet kuin päivällä. Sattumanvaraisesti jostain muilta työmailta tuotuja, joiden ammattitaidosta kenelläkään ei ole mitään tietoa.

Niinpä tänään kuulin tuon tutun runkomestarin lähteneen työmaalta, mutta myös iivanat olivat saaneet lähdön. Ehkä hänetkin oli luvattu tappaa, koska se tapa nyt näyttää tulleen pysyvästi tänne Impivaaraan. Mahdoton tilanne uudelle mestarille, jonka pitäisi ottaa vastuu tuollaisesta pommista. Uudet miehetkin olivat olleet jotain kielitaidottomia slovakkeja, joten ei sekään paljon naurata.

Näin ollen tuosta paraatikohteesta onkin tulossa pääurakoitsijalle varsinainen painajainen. Seinät ovat joka suuntaan vinoja ja ylimpien kerrosten ontelolaatat ovat joko pitkiä tai lyhyitä.

Miljoonakämppiä sisältävän talon myöhästymissakot ovat nekin ruhtinaallisia. Siihen kun vielä lasketaan moninkertaiset takuutyöt ja kalliiden asianajajien vaatimat alennukset myyntihintaan, koska keittiö on 20 senttiä liian matala ja Italiasta tilattua kaapistoakin pitää lyhentää 30 senttiä.

-

'Ei rahoja, mutta henki', Ihmisiä telineillä -blogi

Rakennusmies Nils-Aslak Näkkäläjärvi, 26.5.2012
http://rodionr.vuodatus.net/blog/3231949/ei-rahoja...

---

Vois ajatella, että ajatuksenamme olis, että oman kylän miehille ja pojille ja tytöille olis duunia raksalla tarjolla, että ne ei juoppoutus täysin. Mutta näin ei ole. Jokin vieras on vallannut meidät.

Käyttäjän villekauppinen kuva
Ville Kauppinen

Näin juuri Jani.

Askel oikeaan suuntaan olisi keskittää varsinkin julkisen sektorin hankinnat suomalaisille.

Kuten ylle laitoin, varsinkin rakennusala työllistää/työllistäisi nuoria miehiä nykypäivänä.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Rakennusalan puhdistaminen olisi hyvä askel muutenkin. Harmaan talouden laskun on arvioitu olevan miljardin luokkaa, ja suurin osa tietysti rakennusalalta. Olette oikeassa, että laittomuuksien kitkeminen varmasti lisäisi työpaikkoja suomalaisille nuorille miehille.

Anne Pylkkönen

Ville - mutta eikös kaikki julkiset hankinnat ole pakko kilpailuttaa ja on laitonta suosia kotipaikkakunnan tai -maan tarjoajia? En tiedä miten markkinaoikeudessa menisi läpi perustelut oman paikkakunnan syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten työllistämisestä.

Nykymeiningissä on valittava laskelmien perusteella "kokonaisedullisin". Ehkä ei sentään "sika säkissä" periaatteella - mutta voisi ehkä sanoa että sika on ostettava tuotepakkauksessaan, ehkäpä läpinäkymättömässä sellaisessa. Tätäkö se on se kokoomus-sekoomuksen autuaaksitekevä evankeliumi kilpailusta?

Käyttäjän villekauppinen kuva
Ville Kauppinen

Jonkin verran julkiseen kilpailutukseen perehtyneenä tarjoajat pisteytetään hankkijan määrittämillä kriteereillä. Uskoisin, että on vain kilpailuttajan viitseliäisyydestä kiinni tehdä sellaiset kriteerit, että suomalaista suositaan ja täysin lain puitteissa.

Mutta nykyään suositaan rahaa joka tarkoittaa, että yhdeksässä tapauksessa kymmenestä otetaan halvin ja pulinat pois.

Sinällään se on aavistuksen surkuhupaisaa, kun tiukat budjettiraamit ja jaottelut johtavat usein tilanteeseen, jossa vasen tasku säästää ja oikea vuotaa.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Julkisten hankintojen laki on kyllä täysin epäonnistunut. Halvimmalta vaikuttava vaihtoehto on usein kaikkein kallein, kun laatu on huonoa ja joudutaan jälkikäteen korjaamaan.

Lisäksi rehellisesti toimivat firmat jäävät puille paljaille, koska eivät tietenkään pärjää veroja kiertäville firmoille kilpailutuksessa.

Veikko Vitikainen

Jos tuo Jari Jakosen tarina on totta?? niin se on vakava rikosasia. Hänen velvollisuutensa olisi ollut viedä tuo asia poliisiviranomaisten tutkittavaksi, koska noin vakava asuinrakennusten rakentamisvirhe saattaa koitua myöhemmin jopa kymmenien ihmisten kuolemaan.

Veikko Vitikainen

Nuori joutuu melkein aina aloittamaan työelämänsä melkoisen kaaoksen keskellä. Kiire ja ainainen painostus parempaan työsuoritukseen on myrkkyä työelämään siirtyvälle nuorelle. Aikoinaan nuori siirtyi työelämään
kisällinä tai oppipoikana, ja seurasi vain mestarin jäljessä mitä pitää tehdä. Nykyisin sellaista järjestelmää ei ole olemassa. Nuori joutuu työkentälle suoriutumaan samoista tehtävistä kuin ammattimieskin ja samassa aikataulussa. No, tämä sairas yhteiskunta tulee vielä näkemään mihin tuo sairas kulttuuri on yhteiskuntamme ajanut.

Käyttäjän villekauppinen kuva
Ville Kauppinen

Myös tästä syystä oppisopimuskoulutusta tulisi laajentaa läpi yhteiskunnan.
Derivointi koulunpenkillä harvoin valmistaa yhteenkään työtehtävään.

Petri Haapa

Kannatan myös oppisopimuskoulutuksen laajentamista, mutta toisaalta siihen sisältyy ongelmakohtia jotka pitäisi ratkaista. Esimerkiksi oppisopimuskoulutus vaatii molemminpuolista sitoutumista aika pitkäksi aikaa ja monetkaan nuoret eivät ole tähän valmiita.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Mielenkiintoista olisi muuten nähdä syrjäytyneiden nuorten maantieteellinen jakauma. Keskittyvätkö he kaupunkien lähiöihin vai maaseudun syrjäkyliin joissa ei ole työtä tarjolla. Vai onko heitä tasaisesti koko maassa?

Anne Pylkkönen

Kuulepa Antti - mielenkiintoisinta tässä juurikin on se, että tämän syrjäytymisen syy on meidän jokaisen korvien välissä ja kukkarossa.

(k.s. Jakosen kommentti yllä, luen sen yhdeksi vaaralliseksi esimerkiksi siitä miten tässä tuhannen p... päreiksi pirstotuneessa "kulttuurissamme" pidäkkeetön rahan perässä juokseminen on tehnyt kaikesta -kaikesta- vähänkin merkittävästä ja tarpeellisesta toiminnasta silkkaa mielettömyyttä).

Selmi Sompio

Etkö itse osaa hakea tuota tietoa vai mistä nyt taas on kyse?

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Ei sellaista tietoa olekaan. Työttömistä nuorista tietysti on tilastot, mutta se on eri asia kuin syrjäytyneet nuoret.

Selmi Sompio

Tuo oli jo niin selkeästi sanottu ettei kahta sanaa.

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Jos syrjäytyneistä ei ole tilastoja, niin mistä syrjäytyneen oikeasti edes tunnistaa. juuri ajattelin etten tunne tai tiedä ketään syrjäytynyttä. Tunteeko kukaan?
Muistan kun ensimmäisiä kertoja syrjäytyneistä puhuttiin. Sana taitaa olla syntynyt SDP:n toimesta.
Luulen etten edes ole nähnyt ketään syrjäytynyttä.

Käyttäjän juhakuittinen kuva
juhakuittinen

Noista rakennustyömaista vielä. Sitten kun on iso rakennustyömaa ja aliurakoitsijafirmoja saattaa olla parhaimmillaan monta kymmentä ja mikä firma mistäkin- Tulee ohjeista kieliongelmia, palkkoja poljetaan, työehtoja sovelletaan miten halutaan- sutta ja sekundaa tulee ihan varmasti. No onneksi käynnissäolevalla Olkiluodon työmaalla ei liene näitä ongelmia?

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Lueskelin tuota Niinistön vinkkisivustoa. Sen sisältö on melko lailla samanlaista kuin yhdessä kirjassa, jonka sain 17-vuotiaana Eurajoella sikäläisiltä Jehovan todistajilta. Sen nimi oli muistini mukaan "Nuoruutesi; miten voit parhaiten hyötyä siitä".

Veikkaan, että Vartiotorni oli painanut tuon pikku kirjansa paljon halvemmalla summalla kuin mitä presidentti oli kuluttanut tuohon niksi-sivustoonsa. Eroja on toki sen verran, että Jehovan todistajien kirjassa oli itse asiassa himpun verran vapaamielisempi asenne alkoholiin.

Minulla ei ole periaatteessa mitään sitä vastaan, että ihmisille annetaan neuvoja, jotka ovat yksilökeskeisiä ja kehottavat omaan vastuunottoon. Mutta yleensähän niitä neuvoja tulee jo muutenkin sosiaalityöntekijäin ja muiden viranomaisten taholta. Heillä tapaa yleensä olla työnsä puolesta jonkinlainen vastuu antaa yksilölle se hänen mahdollisesti tarvitsemansa potku perseelle, kehoitus koota itsensä ja myös muuta apua. Eli tämä puoli on hoidossa jo; ei tässä presidentin onttoja kannustuspuheita tarvita.

Kun kyseessä on maamme presidentti, niin häneltä voisi kenties odotella jotain hieman laaja-alaisempaa painotusta kannanotoissaan. Esimerkiksi tämä tehtävistään kahdentoista vuoden jälkeen luopunut orwellilainen DDR-vasemmistodiktaattorimme korosti vastaavissa kannanotoissaan vanhan hyvinvointiyhteiskunnan merkitystä syrjäytymisen ehkäisijänä. Hänellä oli myös tapana kehoittaa käytännön satsauksiin ja panostuksiin sen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Eli siis rahaa ja yhteiskunnallisia toimenpiteitä. Eipä häntä tietysti kukaan kuunnellut, koska tunnetusti hän oli stalinisti, mutta se on sitten eri asia. Halosen kannanotot olivat yhteiskuntakeskeisiä; Niinistöllä ne ovat näemmä pelkästään yksilökeskeisiä, vaikka sivustolla toki muodikkaasti "yhteisöllisyydestä" puhutaankin.

Niinistön linjaus näemmä on se, että sosiaalipoliittisia kannanottoja ei tarvitse tehdä. No hieno juttu, eihän se presidentin toimenkuvaan varsinaisesti kuulukaan, paitsi korkeintaan sen kuuluisan "arvojohtajuuden" merkeissä. Huolestuttavampaa on vaikutelma, ettei sosiaalipolitiikkaa Niinistön mielestä edes _tarvita_. Ellei hänellä ole mitään kummempaa sanottavaa, niin sitten hän voisi kenties pohtia kannattaako ylipäätään sanoa yhtään mitään. Homman voi yhtä hyvin jättää vaikka niille Jehovan todistajile.

Jouni Haimi

Jussi kuitenkin onnistunut syjäytymisen estäminen kuitenkin lähtee sekä yksilön toimi8sta sekä yhteikunnan toimista eli periaateessa Niinistö toi sen puolen esiin jota vähemmin näissä keskusteluissa tuoddan esiin.yllä yhteikunna tuki ja auttaminen syrjäytyneille nuorille parhaimmillaakiin on pientä ellei siinä ole mukana syrjäytyneen omaa tahtoa parantaa asemaansa.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Sinänsä hyvä pointti. Sekä yhteiskunnan, perheen että yksilön toimia tarvitaan. Puoluekirjan värin mukaan toisilla on tapana ylikorostaa yhteiskunnan vastuuta ja toisilla taas yksilön tai perheen. Totuus löytyy varmaan välimaastosta.

Veikko Vitikainen

"Ihminen jolla on hyviä ihmissuhteita, mielekästä tekemistä ja joka kokee riittävästi hyväksymisen ja onnistumisen tunteita omana itsenään voi katsella nettipornoa, tosi-tv-sarjoja tai käyttää alkoholia addiktoitumatta niihin. Ne ovat vain enemmän tai vähemmän laadukasta viihdettä/ajankulua - kuin roskaruokaa, ja alkoholin käyttö pysyy hanskassa tai ihminen voi sen lopettaa vaikka kokonaan jos siitä koituu haittoja".

Saisinko tuon em. tarinan Suomennettuna. En käsittänyt siitä höykkäsen pölähtämää??
Eli mielestäsi 10 vuotias saa ryypiskellä mielensä mukaan, katsella pornoa ja tehdä mitä sattuu?? Voi hyvä sylvi sentään mihin tämä maailma on menossa?????????????

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Eivät syrjäytyneet 10-vuotiaita ole. Varmaan parikymppisistä oli kysymys.

Petri Haapa

Puiteet syrjäytymiselle kyllä rakennetaan aika aikaisin lapsuudessa.

Anne Pylkkönen

Kuka sylvi sulle puhuu 10-vuotiaista?

Käyttäjän MarkoNiskanen kuva
Marko Niskanen

Vaikea kysymys,johon ei liene yhtä oikeaa vastausta tahi 100% lääkettä.Itse lähtisin vanhempana muutamista asioista...ole läsnä, auktoriteetti, mutta myös kaveri.Anna siimaa, mutta vaadi myös vastuunkantoa.Nämä siis murrosiän ja varhaisaikuisuuden aikana.Lapsi/nuori tarvitsee alitajuntaisen tiedon vierellä kulkevasta aikuisesta, jos suhde toimii myös se parikymppinen kaikkitietävä tuntee ettei hän kulje yksin.

Jaa tulihan löpinää, kiteytettynä nuori syrjäytyy herkimmin vanhempien laiminlyöntien seurauksena.

Anne Pylkkönen

mutta entäpä sitten kun lapset kasvavat täysi-ikäisiksi - meinaatko pitää ne luonasi elämäsi loppuun asti etteivät vain syrjäytyisi?

J.Jalosen kommentti oli muuten aika hyvä (tarvittaessa luettava ehken sarkasmisilmälasit päässä, vissiinkin)

Käyttäjän MarkoNiskanen kuva
Marko Niskanen

En meinaa pitää, toivon että olen kyennyt antamaan eväät tulla toimeen maailmassa itsenäisesti.Läsnä tulen olemaan ainiaan, oli penskat vaikka 50-kymppisiä.

Petri Haapa

"Itse lähtisin vanhempana muutamista asioista...ole läsnä, auktoriteetti, mutta myös kaveri.Anna siimaa, mutta vaadi myös vastuunkantoa."

Allekirjoitan.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

"Se syrjäytynyt voi olla ihan kohtalaisen onnellinen elämäänsä."

Kovin optimistinen kyllä olet.

Käyttäjän villekauppinen kuva
Ville Kauppinen

Muistelen, että aika moni on kohtuullisen tyytyväinen tilanteeseen.
Nimittäin siinä 20 ja risat -vaiheessa.

Mutta kun tullaan kolmenkympin kynnykselle iskee pieni masennus, kun (koulu)kavereilla, hyvänpäivän tutuilla ties millä alkaa olla velkatalot, velkavolvot, perheet ja pieni piha, itsellä on reikäiset käsivarret, paljon juotuja muistoja ja sossun vuokraluukku. Eikä paljon toivoa paremmasta, kun kolmekymppisenä on jo pelistä ulkona ja aivan tukityöllistämistoimien armoilla.

Ja kierre syvenee.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

EVA:n analyysi tuo edes vähän lohtua. Viiden vuoden kuluessa 60 % syrjäytyneistä nuorista siirtyy töihin tai opiskelemaan, ja 40 % pysyy syrjäytyneenä. Olin olettanut, että luvut olisivat vielä tylymmät.

http://www.eva.fi/julkaisut/eva-analyysi-hukassa-k...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Enemmistö uskoo ja tahtoo uskoa, että elämä on taistelua, kilpailua, väkevämmän voittoa heikommasta. Sen vuoksi kilpailun ja taistelun henkeä ylistetään. Voittajia kunnioitetaan ja kumarretaan, voitettuja ivataan, joskus säälitään.

Nykyisen yhteiselämämme luonnottomuus on siinä, että me paisutamme, pöhötämme luonnolliset ja sinänsä oikeutetut tarpeemme luonnottomiksi. Meitä villitsee poroporvarillinen paljouden tarve, rellestäminen, pöyhkeilyn, isottelun, upeilun tarve. Ja kuta enemmän rellestämme, maksamme rahaa ja pöyhkeilemme rahankäytöllämme, sitä viheliäisemmäksi käy sisäinen sielunelämämme.

Mitä tapahtuu,jos nuori ei olekkaan kiinnostunut lähtemään tuohon peliin mikä yhteiskunnassa vallitsee? Koittavatko ehkä rakentaa omaa yhteisöllisempää yhteiskuntaa jota me pelissä mukana olevat katsotaan eriytymisenä tai jollakin tapaa vääränä tapana. Kaikki eivät voi olla voittajia..se totuus on unohdettu aikoja sitten ja rakennetaan yhteiskuntaa vain voittajille. Siksipä osaa ei kiinnosta edes lähteä yrittämään pärjätä.

Petri Haapa

Suuri osa nuorten syrjäytymisestä johtuu siitä, että peruskoulun ja keskiasten koulutuksen välissä on nivelkohta, jossa kaikki nuoret eivät hakeudu jatkokoulutukseen peruskoulun jälkeen, vaan jäävät vuosiksi ikään kuin tyhjän pääälle vailla työtä tai ammattikoulutusta:
http://zeroforconduct.puheenvuoro.uusisuomi.fi/110...

Käyttäjän JuniOri1 kuva
Juni Ori

85 kommenttia ja aikaa pari hassua minuuttia... Pahoittelen jos toistan jonkun sanoja:

Suurin ongelma syrjäytymiseen on välinpitämätön ympäristö. Täysin terveitä on tälläkin hetkellä valtaosa nuorista, mutta ne, jotka eivät saa huomiota kotona ja koulussa (jotka vältellen sysäävät vastuuta toisilleen), puhumattakaan niistä ikätovereiden syrjimistä, ovat tuomittuja erittäin suuriin vaikeuksiin. Toki heistäkin "kaikkein kovimmat" selviytyvät, mutta suurin osa ei. Kaikki lähtee lapsuudesta kotoa: jos lapsi jää yksin ja vaille vanhempien rakkautta, hän on sanalla sanoen kusessa. Sosiaalisten taitojen puute johtaa kavereiden puutteeseen ja ongelmiin aikuisten kanssa, kun ei yksinkertaisesti osaa käyttäytyä näiden kanssa.

Se, miten nyt syrjäytyneitä voi auttaa, on pirun paljon vaikeampi kysymys, johon ei nyt äkkiseltään löydy vastausta. Tulevaisuutta ajatellen suosittelen kuitenkin jokaisen huomioivan lapsensa ja laittavan tämän kasvatuksen (ei lapsen halut) etusijalle.

Tuula Hölttä

Antti K. :"Miksi nuoret syrjäytyvät"

Kun verovaroilla ylläpidetyn "puoluejärjestelmän" suhtautuminen asioihin ei omien havaintojeni mukaan ole muuttunut miksikään siitä mitä se oli 90-luvulla, niin tässä [taas kerran] 90-luvulla vapaamuurari-kodissamme haastattelemieni nuorten näkemyksiä asiasta:

- Yhteiskunnassa toimii vahvimman laki. Kun itsetuntosi on heikko, syrjäytymisesi alkaa siitä, kun heräät aamulla. Syrjäytyminen on mielentila, johon joutumista edesauttaa se, että kyseenalaistaessasi asioita, sinut leimataan tuhmaksi, häiriköksi, passiiviseksi tai syrjäytyväksi. Katsotaan pahan olon ilmennystä, ei sitä mistä paha olo johtuu. Tämä kaikki painuu alitajuntaan ja vaikuttaa nuoren käsitykseen omasta itsestään. Alitajuntaan jää tunne huonommuudesta.

- Ahdistusta nuorille aiheuttaa myös ympäristön julmuus: kettuhäkit, saasteet, sodat. Samoin koettu epäoikeudenmukaisuus: liian korkeat verot tai työttömyys läheisillä. Vanhempien kärsimys näkyy. Nuoret tuntevat syyllisyyttä, jos on pyydettävä rahaa vanhemmilta, joilla muutenkin on tiukkaa.

- Apua tarvitaan kun alkaa tuntua, ettei ole tarpeeksi kaunis tai laiha sopiakseen muuhun porukkaan. Ja jonkun pitäisi kertoa, että on ihmisarvoinen ilman suorituksiakin.

Aikuistuvat nuoret pyrkivät löytämään suunnan elämälle omien tavoitteidensa mukaisesti. Viime vuosina yhteiskunnan ihanteeksi on noussut periaate, jonka mukaan jokaisen on pärjättävä omillaan. Tämä periaate tekee omaa tietään etsivälle nuorelle avun pyytämisestä vaikean ja nöyryyttävän asian. Talouselämän ja julkisen vallan liitto, missä etusijalle nousevat muut kuin inhimilliset arvot, on painanut ankaran leimansa nuorten ajatuksiin:

- Rahan ei pitäisi olla elämässä tärkeintä, mutta siitä on tehty sellainen. Nuoret itse asiassa kärsivät siitä, että raha näyttää ratkaisevan kaiken. Nuoret luottavat liikaa siihen, että toimenpiteet mitä heille tehdään, ovat heidän parhaakseen. Kaikessa vaikuttaa kuitenkin raha.

- Perustoimeentuloturvan poisottaminen on niitti otsaan. Nuoret eivät elämän valintoja tehdessään ajattele ensisijaisesti bisnestä vaan elämää. Terve nuori pystyy tänä päivänä kantamaan enemmän vastuuta kuin aikuinen sekä globaalilla että paikallisella tasolla. Tämä näkyy mm. luonnonsuojelussa ja eettisissä ostopäätöksissä. Jos terve itsetunto on hävitetty, ei vastuunkantamistakaan ole.

- Nyky-yhteiskunnassa ihanne-ihminen ei saa kyseenalaistaa. Pitää olla tasapaksua massaa, joka vaeltaa hiljaa pakotettuihin putkiin, maksaa verot ja kuolee ennen eläkeikää.

- Suuret ikäluokat mahdollistivat juppi-kulttuurin nousun ja tuhon, laman, työttömyyden, eläkepommin. Kaiken tämän nuoret joutuvat elämällään maksamaan. Nyt on herättävä eettisyyden maailmaa, ihmistä ja kaikkea elollista kohtaan. Tämän eettisyyden pitää näkyä myös talouselämässä ja politiikassa. Moraalin on pakko tulla juppi-kulttuurin jälkeen.

Käyttäjän annaleena kuva
Anna-Leena Nieminen

Maahanmuuttajanuoren kuten suomalaisenkin nuoren syrjäytymiseen on syynä hyvinvointivaltio-järjestelmä(sosiaalidemokratia) ja ay-liike(laillinen erityisasema)

Näin sanoo myös chileläissyntyinen Mauricio Rojas joka on puhunut suorasanaisesti myös maahanmuuttajien yliedustuksesta rikollisuudessa mikä oli toiselle hyvinvointivaltiolle, Ruotsille liikaa...

http://rahmispossu.net/2012/09/05/hyvinvointiyhtei...

Markku Nieminen

Syrjäytyminen johtuu huutavasta työvoimapullasta! Tai sitten kokoomus, kepulit ja koko äärivasemmisto on hoopoottanut suomilaisia, oikein kunnolla.

Petri Haapa

Työvoimapula johtuu etupäässä siitä, että työn tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa.

Tuula Hölttä

Petri H.,

Ihmettelen jatkuvaa "nillitystä" siitä, että "huoltosuhde" on muuttumassa katastrofaaliseksi ja että Suomeen on saatava lisää työvoimaa, kun työtä ei kertakaikkiaan kuitenkaan ole.

Jos joku, niin ainakin itse olen lähinnä keskenään verkostoituneiden nuorten b-to-b -periaatteella toimivien mikroyrittäjien eäänlaisena "mentorina" jo 90-luvun puolivälistä asti toimineena huolissani siitä, että kuinka heille tulevaisuudessa käy, ja kuka huolehtii heidän oikeuksistaan, he kun ovat ja olivat omassa elinpiirissäni juuri heitä, jotka eivät 90-luvun lamassa halunneet jäädä työttömiksi, vaan tulla toimeen "omillaan" ja hankkia oman kodin ja perustaa perheen, jota sitten elättäisivät. Aivan kuin tämä "pallo" olisi jotenkin tarkoitettu sellaiseksi, että se olisi heille ja meille kaikille "globe- our home".

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

"Työvoimapula johtuu etupäässä siitä, että työn tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa."

Juuri näin. Eivät pelkän peruskoulun käyneet syrjäytyneet nuoret työllistyisi metallimiehiksi, sähkömiehiksi tai autonkorjaajiksi vaikka ay-liikettä ei olisikaan.

Koulutetut ammattimiehet ja pelkän peruskoulun käyneet syrjäytyneet ovat kaksi täysin eri ryhmää. Nimimerkki A-L N ja muut ay-vastaiset jatkuvasti missaavat tämän.

Käyttäjän annaleena kuva
Anna-Leena Nieminen

"Työvoimapula johtuu etupäässä siitä, että työn tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa."

Tämä taas johtuu mm. koulutusjärjestelmästä joka pohjautuu suunnitelmatalouteen eli koulutustarve (määrät ja lajit) perustuvat valtion virkamiesten arviointeihin ei todelliseen tarpeeseen.
Ja tätä systeemiä haluaisit itse vielä pidentää.

Petri Haapa

"Tämä taas johtuu mm. koulutusjärjestelmästä joka pohjautuu suunnitelmatalouteen eli koulutustarve (määrät ja lajit) perustuvat valtion virkamiesten arviointeihin ei todelliseen tarpeeseen.
Ja tätä systeemiä haluaisit itse vielä pidentää."

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus johtuu monesta asiasta. Ehkä osin yllä olevastakin. Tottakai ne virkamiehet yrittävät arvioida työvoiman todellista tarvetta, eikä koulutustarjonta nyt aivan virkamiesten hatusta vedettyä ole.

Käyttäjän annaleena kuva
Anna-Leena Nieminen

"Juuri näin. Eivät pelkän peruskoulun käyneet syrjäytyneet nuoret työllistyisi metallimiehiksi, sähkömiehiksi tai autonkorjaajiksi vaikka ay-liikettä ei olisikaan. Koulutetut ammattimiehet ja pelkän peruskoulun käyneet syrjäytyneet ovat kaksi täysin eri ryhmää. Nimimerkki A-L N ja muut ay-vastaiset jatkuvasti missaavat tämän."

Toinen syy oli sosiaalidemokratia, se ei katoa mihinkään koska sitä harjoittavat kaikki puolueet, myös kokoomus. Sosiaalidemokratiaan kuuluu mm. holhousmentaliteetti ja suunnitelmatalouteen perustuva koulutusjärjestelmä, kts ed.kommenttini Petri Haapalle.

Jos koulutusjärjestelmä olisi todella vapaa, esim. oppisopimus. Ja työmarkkinasääntelyä purettaisiin ja ylipäätään työmarkkinat joustavia ja holhous lopettettaisiin niin nuoret voisivat hyvinkin kouluttautua ja työllistyä mainitsemiisi ammatteihin. Sosiaalidemokratia, ay-liikkeen laillinen erityisasema ja työmarkkinasääntely ovat myrkkyä nuorille ja huono-osaisille oli koulutettu tai ei.

En siis ole ay-vastainen vaan ay-liikkeen laillisen erityisaseman vastainen mikä pitäisi mielestäni ehdottomasti purkaa. Ymmärrätkö sinä näiden kahden asian välisen eron?

ps. Koko nimeni näkyy blogini profiilista kuvan alta.

Petri Haapa

"En siis ole ay-vastainen vaan ay-liikkeen laillisen erityisaseman vastainen"

Minusta taas ay-liikkeellä pitää ehdottomasti olla laillinen asema. En ymmärrä termiä "laillinen erityisasema".

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

"Työvoimapula johtuu etupäässä siitä, että työn tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa."

"Tämä taas johtuu mm. koulutusjärjestelmästä joka pohjautuu suunnitelmatalouteen eli koulutustarve (määrät ja lajit) perustuvat valtion virkamiesten arviointeihin ei todelliseen tarpeeseen.
Ja tätä systeemiä haluaisit itse vielä pidentää."

Tuo on kyllä osittain totta. Koulutustarjonta eli "koulutuspaletti" ei täysin vastaa työmarkkinoiden kysyntää, mikä onkin ongelma. Tosin ei oikeankaan tyyppinen koulutus auttaisi syrjäytyneitä, jos heillä kerran on koulun penkki jäänyt jo peruskoulun jälkeen.

Pekka Heliste

Ei ole olemassa mitään työvoimapulaa. Vain harvoissa tapaukissa ei löydy sopivaa hakijaa. Mutta monet työnantajat tunnetaan rosvoina ja heillä on niitä rekrytointiongelmia ja he itkevät työvoimapulaa.

Rekrytointiongelmat keskittyvät lähinnä muutamana ammattiin:Lääkäreistä, sairaanhoitajista ja bussikuskeista on pulaa

Haluaisiko joku mennä itseoppineen lääkärin vastaanotolle ?

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Lähtökohtana voisi olla myös se että solmitaan kaveripiiriin vahvempi side kuinomaan perheeseen. Kun kaverit menevät maailmalle opiskelupaikkojen ja työn perässä, niin "hangaround" jää rannalle.
Vanhemmat eivät osaa tukea, koska kaveripiiri on kasvattanut ja pelkkä raha ei auta.
Onko perhemuodolla vaikutusta. Vaikuttaako se ovatko vanhemmat avoliitossa, vai avioliitossa ja onko yksinhuoltajavanhemmista kyse.
Avoliitossa ja avioliitossa on lapsella jokatapauksessa erilainen lähtökohta. Avoliitossa lapsesta tulee yhteiskunnan lahja vanhemmille ja avioliitossa kyse on omasta lapsesta. Tämä siis voi alitajuisesti vaikuttaa siihen kuinka luja suhde lapseen solmitaan. Myös kasvuympäristö.
Harmaan talouden kitkeminen ei poista nuorisotyöttömyyttä, eikä sitä syrjäytymistä. Liian nuorina ehkä yritetään itsenäistyä, vaikkei rahkeet riitä. Kodista saa apua jos on kodin vaikutuksen alaisena, mutta jos lähtee ympäristön kelkkaan, niin kukaan ei auta jos et pärjää.

Petri Haapa

Yksi osa nuorten syrjäytymistä on se, että he ovat ikään kuin juurettomia. Heidän vanhempansa ovat joskus lähteneet työn perässä toiselle paikkakunnalle ja silti vanhemmat haikailevat takaisin synnyinmaisemiinsa, jonne taas heidän lapsillaan on hyvin ohut kosketuspinta - pääosin siellä asuvat isovanhemmat. Silti joka viikonloppu perhe pakkaa kimpsunsa ja kampsunsa ja matkustaa "maalle" vanhempien synnyinmaisemiin. Asuinpaikkakunnalla ollaan ikään kuin vain
"töissä" ja "koulussa". Elämä on toisaalla, sanovat vanhemmat. Mutta missä, kysyvät heidä lapsensa

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Jos vanhempiin on kyllin voimakas side ja ympäristön vaikutukset vanhempien hyvän kasvatuksen sijaan ovat olleet vähäisiä, niin lapset osaavat panostaa tulevaisuuteen. Liian varhain omien siipien kestämistä moni nuori haluaa kokeilla, koska ympäristö luo siihen turhia paineita ja se johtaa usein epäonnistumiseen. Vähänaikaa voidaan olla tyytyväisiä saavutettuun olotilaan ja vaputeen, mutta elämän todellisuus ei vastaa sitä mielikuvaa, mikä on kuviteltu.

Käyttäjän Ponni kuva
Pirjo Jokinen

Ootte kyllä ihan pihalla.

Ehkä teikäläisten tuttavapiiri koostuu ihmisistä, joille kaikki on vaan helppoo?

Valintakysymyksiä.
Eikö ole tullut mieleen, että syrjäytyneissä on niitä, joilla on oppimisvaikeuksia, sopeutumisvaikeuksia, sosiaalista ongelmointia, kenellä mitäkin poikkeavuutta, jonka kautta mahdollisuutensa voivat huveta muiden pinkoessa eteenpäin keskenään kilpaillen..

Älkää olko niin itteenne täynnä.

Petri Haapa

No runsaan vuosikymmenen työ peruskoulun oppilashuoltoryhmän puheenjoohtajana on tuonut minulle eteen aika laajan kirjon erilaisia syrjäytymisongelmia.

Käyttäjän Ponni kuva
Pirjo Jokinen

http://www.helsinki.fi/~hylikang/skol.htm

Linkki on vanhentunut tai jotain.. mutta minäpä kopsin tekstiä jo aikapäiviä sitten jemmaan!

Heikki Ylikangas on ruotinut peruskoulun tilaa ja sanonut näin:

Lopusta:
"Hyvät kuulijat

Tasa-arvopyrkimyksen ja yleissivistyksen tavoittelun dominoima koulupolitiikka on toiminut näihin päiviin asti hyvin. Nyt ne kumpikin ovat tulleet tiensä päähän, mutta vain ja nimenomaan koulupolitiikan keskeisinä juonteina. Niistä ei tule luopua eikä niitä tyystin syrjäyttää; eräiden marginaaliryhmien kuten vammaisten ja vierasmaalaistaustaisten lasten osalta yhteistä lähtöviivaa ei ole vieläkään saavutettu. Aikuiskoulutuksessa on asianlaita osin samoin. Silti kaikesta tästä huolimatta koulupolitiikassa on etsittävä uusia painopistealueita, jotta vältettäisiin umpikujat, jähmettyminen paikalleen ja jälkeen jääminen muusta kehityksestä. Tietyt reformit ovat välttämättömiä.

Oppivelvollisuuslakia tulisi muuttaa siten, että häirikköoppilaat voidaan vähintäänkin määräajaksi erottaa jo peruskoulusta. Tämä muutos on sitäkin tärkeämpi, koska päihteiden käytön laajentuminen ja avioerojen lisääntyminen produsoivat kasvavassa mitassa käytöshäiriöitä lapsissa. Tähän ikävään ja surkuteltavaan ongelmaan on puututtava, mutta ei koulupolitiikan keinoin. Koulun on huolehdittava omasta päätehtävästään.

Koulun on huolehdittava erityisesti siitä, että se tarjoaa yhteiskunnan käyttöön parhain mahdollisin opillisin valmiuksen varustettua nuorisoa. Lähinnä virkamieskasvatusta ainoinaan palvellut yleissivistys yksinään ei enää tätä vaadittavaa valmiustasoa takaa. Lukioiden mutta ehkä myös jossakin mitassa peruskoulujenkin osalta on lujitettava kytköstä yhtäältä alueen yliopistoihin toisaalta erityisesti koulupaikkakunnan elinkeinoelämään ja suosittava sitä silmällä pitäen erilaisia erikoistumisen muotoja ja vaihtoehtoja. Eliittikouluja ei tarvita, vaihtoehtoja, valinnaisuutta, vapaaehtoisuutta ja kilpailua koulujen kesken kyllä."

- Ja Pirjo jatkoi.. Tuossa on sellainen sovinismin kukkanen että tukka nousee pystyyn.
Just tota tehohyötyvoittoa vaan.

Kirjoittaja on kait jo ihan seniili? 1937 syntynyt, arvostettu vaikuttaja.. Osa tekstistään on ok., osa ihan pelkkää paskaa.

Terveyskeskuksiin kersat "kouluun" ja lisää tehokuutta, kiirettä ja huippuosaamista parhaimmistolle. Huh!

...
Täällä aikoinaan tuli sanailtua: http://nakokulma.net/arkisto/index.php?topic=15857...

Höntti-nimimerkillä noihin aikoihin mutta minä se olin..

Suomessa on jo edellisen Wall street kähminnän ja sen seurausten takia lamaannuttu ja alettu karsinoida terveitä ja sairaita eri kasteihin ja työmarkkinoille ei tänäpänä huolita jos ei ole takuuvarmassa kunnossa. Vähäisinkin oletus siitä ettei pysty myymään priimatyövoimaansa työvoiman ostajalle, aiheuttaa sen ettei pärjää koventuneilla työmarkkinoilla.

Työmarkkinat on sirreetty yhä enemmän ja enemmän halpatyövoimamaihin, väkirikkaisiin maihin, jossa on paljon enemmän syrjäytyneitä kuin meillä.

Miksi? Siksi että yltiöliberaalit uskoo sokeesti markkinavoimiin eikä välitä siitä että markkinoilta syrjäytyy.

Muistan miten n. 10v. sitten aiheutti naurunremakkaa puhumalla siitä että yhteiskuntarauha vaarantuu kun tuloerot lisääntyy, kun muodostetaan luokkayhteiskunta. Vaan mites kävikään? Yhteiskuntarauha on alkanu horjua yhä enemmän kuta enemmän on syrjäytyneitä, työttömiä ja kouluttamattomia nuoria miehiä, jotka etsivät kavereita ja tekemistä jengeistä.

Parisenkymmentä vuotta sitten ei ihmisten koteihin tunkeuduttu niikuin nykyään. Usein oon jo uutisista lukenut miten ventovieras mieshenkilö on kiivennyt joko parvekkeen kautta itselleen vieraiden kotiin tai tiirikoinut itsensä sisään ovesta ja jopa siis niin että asukkaat on kotosalla! Ihan abusrdia.

Mutta semmosta se on kun hoetaan vaan että jokainen pitäköön asioistaan huolta. Samalla on nakerrettu infraa just tarvehiearkisesti alaosastaan tekemällä julkisesta sosiaali- ja terveyshuollosta täysin kyvytöntä puuttumaan ongelmallisten asioihin kunnolla.

Yleistä on se että nuori passitetaan MTT:n, jossa lääkäri kirjoittaa jotain ssri-lääkettä, tjms. mömmöjä, joita ei ikinä pitäis määrätä valvomattomissa olosuhteissa käytettäviksi kelleen, saati alle 25v:lle nuorille tai sitä nuoremmille.

Julkisen sektorin rapistumisestahan syrjäytyminen kertoo.

Varakkaammat kuvittelevat olevansa turvassa eliittialueillaan, mutta mihin maailmaan he kuvittelevat omat jälkeläisensä? Muurien sisään, aseistettujen vartioiden suojelukseenko? Tajuavatko edes mistä on kyse.

Kun täälläkin niin monet puhkuu ja puhisee että "Minun verorahojani ei jumalauta käytetä luusereihin".. niin kuvittelevatko/-tteko että infaraa tarjotaan vain terveemmille, vakitöissä oleville, omistavalle luokalle, joka nykyään usein on palkkatyösuhteessa mutta on perintöjä, on osakesijoittamista, osinkotuloja yms.

Kuta enemmän terveemmät meuhkaa omasta puolestaan, sitä huonommin voivat kaikista huonoimmat.

Empatian puutteestahan periaatteessa on kyse.

Jos ei osaa "empatoida" kuin itseään, se ei ole empatiaa. Se on itsekkyyttä, joka on moraalitonta. Vaan eipä itselleen kiireen kehittävät businestyypit ehdi, eikä pysty keskittymään muiden ongelmiin. raha on valtaa ja valta on rahaa, viis siitä mihin yhteiskunta on menossa.

Bisnes ja moraali ei nykyään kuulu yhteen.
Eikä kuulu nykyään usein enää duunari ja moraalikaan. Niin kyllä että duunarien on riskaabelia luopua inflaation takia palkankorotusvaatimuksistaan, mutta ois paperimiähet voinu sitäkin joskus kokeilla, ja metalli, ja kemian ja..

Niin on käynyt että perustaa on nakereettu ja siitä on seurauksia.

Asunnottomuuskaan ei ole helpottanut kun ei rakenneta nykyään edullisia vuokra-asuntoja. Yhteiskunta kaataa saavilla asumistukiakin varakkaiden yksityisten asuntosijoittajien tileille ja vuokrat on pilvissä.

Millä joku kouluttamaton nuori maksaa helvetinmoiset vuokraennakot, jotka on 2xkk-vuokra + se ekan kuukauden vuokra?

Pikavipeillä, joita tyrkyttää vaikka miten moni yksityisluotottaja vaikka sillä nuorella ei ois ees tuloja?

Ulosottoviranomainen sitten ovella kun ei ookkaan maksukykyä ja korot vaan juoksee.

Eihän pankkiireilla tarvitse olla moraalia. Nehän nauraa ja hirnuu keskenään hyppiessään syrjäytyneiden haudoilla. Joskus perilliset tai muut omaiset joutuu maksamaan ne velat. Syrjäytyminen ei tee sukukyvyttömäksi.

Näinkin on tapahtunut: http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/alaikaisi...

"Alaikäisiä ulosotossa velkojen vuoksi

18.12.2003
Suomessa noin tuhat alaikäistä on ulosotossa maksamattomien velkojen vuoksi.

Esimerkiksi 2-vuotiaalla on verovelkaa osakekauppojen seurauksena, 5-vuotiaalla autovakuutukset maksamatta ja 4-vuotiaalla sairaalamaksut perinnässä.

- Tällaisten lasten osalta kysymys ei ole ollut lasten käyttäytymisestä vaan heidän vanhempiensä käyttäytymisestä asioiden hoidossa, sanoo osastopäällikkö Juuso Jokela Suomen Asiakastieto Oy:stä.

Helsingin kaupungin ulosottovirastossa lapsivelalliset ovat tuttu ilmiö. Räikeimmissä tapauksissa vain muutaman vuoden ikäiseltä lapselta on jouduttu perimään maksamatta jääneitä verovelkoja - kiitos pörssikaupoista innostuneiden vanhempien."

..Että tämmöstä..

Ei ihan auta Niinistön arjesta vieraantunut, tai ikinä kai edes tajunnut ettei kaikki ongelmat ratkea sillä kun syö kiltisti aamupuuronsa, roikkuu puussa ja pitää kaveria kädestä!

Vaikka niinistö sälyttää kernaasti vastuun ruohonjuuritasolle, hänen p i t ä i s i tietää että vastuu on niillä, jotka valitaan päättämään verotuksesta, siitä kelle saa antaa pikavippejä, millä koroilla, millä ehdoilla.. siitäkin saako ostaa osakkeita alaikäsiten nimiin.. jne. jne.

Niinistö itse on vastuunpakoilija vaikka on muka aikuinen!

Petri Haapa

"Oppivelvollisuuslakia tulisi muuttaa siten, että häirikköoppilaat voidaan vähintäänkin määräajaksi erottaa jo peruskoulusta. "

Oppilas on aina voitu erottaa määräajaksi peruskoulusta. Kohdalleni ensimmäinen oppilaan erottaminen tapahtui 80-luvulla, jolloin se vielä tarvitsi lääninhallituksen vahvistuksen ennen päätöksen toimeenpanoa

Käyttäjän Ponni kuva
Pirjo Jokinen

Suomessahan on oppivelvollisuuspakko, ei koulupakkoa.

Silti, se että potkitaan pihalle koulusta häiriköinnin takia, se edesauttaa syrjäytymistä. Sitä ennen pitäis olla erityisopetukset ja kouluavustajat, kuin myös koulukiusaamiset hallinnassa.

Eihän perheetkään voi laiminlyödä lapsia vetoamalla johonkin resurssipulaan. Jos ei lapsiaan hoida kunnolla, lapset voidaan huostaanottaa, joka tarkoittaa että yhteiskunnalla on oltava tilalle jotain parempaa.

On merkillistä että nykyisen vaurauden aikana ei muka ole varaa huolehtia väliinputoojalapsista. Olkoot vaikka vammaisia tai sairaita. Usein pelkkä dysfasiakin aiheuttaa ongelmia oppia tasavertaisesti muiden kanssa.

Nykyään kun ei selviä mistään ilman lukutaitoa, ei selviydy päivittäistavarakaupassa tuoteselosteiden ja muiden pakkausmerkintöjen kanssa, ei selviydy liikenteessä, ei missään, siks peruskoulun tehtävä on auttaa lapsia joilla on joku ongelma.

On tietenkin sairaalakouluja, mutta se on eri juttu. Toki psykiatrista hoitoa tarvitsevat oppilaat kuuluu hoidon piiriin, mutta sosiaalistuminen on tärkeä seikka ja yhteisöstä eristäminen jo varhain, lisää riskiä laitostumiselle ja sitten syrjäytymiselle.

Lisätään nyt vielä sekin että niitä mielenterveyspalveluja ei ole riittävästi vaikka jotkut täälläkin irvii että puolet väestöstä on terapeutteja.

Pekka Juntunen

"Ei töitä sinänsä vähempää ole kuin silloin, mutta ne ovat erilaisia kuin ennen. Töiden vaatimustaso on kasvanut ja syrjäytyneille nuorille (miehille) sopivia työtehtäviä on entistä vähemmän."

Tässä Koskelan viestissä on sanottu oleellinen tekijä työttömyydelle ja syrjäytymiselle.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi

Kerron omaa näkökulmaani, jos näitä pointteja on tullut jo aiemmin keskustelussa esille, niin tulee sitten toistoa.

Yhtenä suurena syynä syrjäytymiseen on ihan yksinkertaiset henkilökohtaiset, koko elämän mittaiset vaikeudet. Jo lapsuudesta asti löytyneet vaikeudet kuten koulukiusaaminen, kodin välinpitämättömyys ja vaikeudet ihmissuhteissa niin sanotusti helpottavat syrjäytymistä. Yhteiskuntaa ja sen tapoja toimia ei koeta omaksi. Yhteiskunnassa kun kuitenkin vallitsee paljon sellaisia kirjoittamattomia lakeja, joihin ei osata samaistua - kiusaamista ja kilpailua löytyy työpaikoilla, toisten ongelmia ei haluta nähdä (välinpitämätömyys) sekä ihmissuhteiden pinnallisuus helposti saa kääntämään katseensa jonnekin muualle.

Olen monella tapaa itsekin katsottavaksi syrjäytyneeksi ja tunnen paljon syrjäytyneitä nuoria aikuisia. Omasta mielestäni monilla syrjäytyneillä on itseasiassa vahvoja ystävyyssuhteita ja toimiva tukiverkko - kaikilla tätä ei kuitenkaan ole. Syrjäytynyt on kuitenkin noin yleensä aika hyvin perillä yhteiskunnan asioista, joka onkin hyvin nurinkurista. Syrjäytyneet ovat pohtineet sekä omia henkilökohtaisia ongelmiaan että yhteiskunnan ongelmia. Toisaalla taas ne "ei-syrjäytyneet" saattavat helposti haudata omat ja ympäristönsä ongelmat töiden alle, jolloin ei ole aikaa eikä voimia niitä käsitelläkään.

Kaikenkaikkiaan koko yhteiskunta käy monella tapaa murrosvaihetta. Moni asia täällä muuttuu niin hurjalla vauhdilla ja varsinkin tiedonliikkuvuuden nopeus on aiheuttanut yhä kiihtyvämpää muutosta. Hidas hallintoratas ei pysy tällaisessa muutoksessa mukana, eikä kykene vastaamaan nykypäivän vaateeseen. Samalla, kun tiedämme asioista yhä enemmän, elämme yhä vahvemmin jälkeenjääneessä yhteiskunnassa. Tämä yhtenä ristiriitana aiheuttaa suorastaan yhteiskunnallisia kasvukipuja, joka näkyy yhtenä muotonaan syrjätymisenä.

Yksilötarinat tottakai jokainen kertovat omaa tarinaansa. Yhä useammalle nykyisenlainen työelämä on aivan liian vaativa - joko on oltava täystyötön tai täystyöllistetty. Työssä käyvä joutuukin usein tekemään helposti kahdenkin ihmisen työpanoksen, jotta työpaikka varmasti pysyy. Nykypäivänä ei enää toimi se, että kun jonkun henkilön työpanosta tarvitaan, hän töitä saa. Nyt täytyy itse luoda itselleen tarve ja saada itsestään korvaamaton. Koska harva työ todella on sellainen, jota lähes kuka tahansa muu ei voisi oppia ja tehdä, korvaamattomuus luodaan kovalla työnteolla - juuri sellaisella, joka syrjäyttää siitä vapaa-ajasta, perhe-elämästä, harrastuksista, sosiaalisista suhteista.

Loppupelissä, kuka tässä onkaan inhimillisestä näkökulmasta katsottuna syrjäytynyt? Se laaja joukko, joka seuraa yhteiskunnan muutoksia ja pitää sosiaalisia suhteita yllä, vai vielä suurempi joukko, joka pää kolmantena jalkana jauhaa töitä eikä ehdi edes henkilökohtaisia ongelmiaan ratkomaan?

Tietenkin osalla työssäkäyvistä ihmisistä on aikaa huolehtia myös omasta elämästään sosiaalisten suhteiden ja muun puolelta sekä seurata yhteiskunnan menoa. Yhtälailla osa syrjäytyneistä ei vaivaudukaan tekemään muuta kuin makaamaan sohvalla. On kuitenkin järjetöntä yrittää tehdä syrjäytyneistä jonkunlainen joukko, jolla jokaisella olisi sama syy ja tapa syrjäytyä. Syrjäytyneitä meillä on ollut aina ja tulee aina olemaan, oli yhteiskuntamme minkälainen tahansa.

Mitä pitäisi tehdä? Niinkuin Niinistökin huutelee yhteisöllisyyden puoleen, voisi kaupungit ja kunnat perustaa erinäisiä tiloja syrjäytyneille, missä voisi tuota yhteisöllisyyttä lisätä. Kahvila, jonka tarkoitus ei ole olla voittoa tuottava. Jonkunlainen media tai forum, jonka kautta syrjässä elävät voisivat verkostoitua. Jokainenhan tietää, että töitäkin löytää parhaiten suhteilla. Ei vain auta, jos oma koulutustausta ei vastaa niitä töitä, joita suhteilla saisi.

Toisilta toki puuttuu koulutus kokonaan, jolloin uusilla ihmissuhteilla voisi ainakin pyrkiä tutustumaan uusiin aloihin paremmin ja ehkä löytää oma alansa. Työvoimatoimiston mainosmaiset tutustumisreissut koulutusaloille harvoin antavat aitoa kuvaa siitä, mitä työ tai opiskelu loppujenlopuksi pitää sisällään. Sekin varmasti yhtenä aiheuttaa vastenmielisyyttä yhteiskuntaa kohtaan, kun kokee tulleensa suorastaan huijatuksi kouluun, josta ei voikaan enää tukien menettämisen pelossa lähteä noin vain. Ei tekisi pahaa jokaiselle pitkäaikaistyöttömälle ammatinvalintapsykologin tapaaminen, heillä kuitenkin kaiken järjen mukaan pitäisi olla enemmän käsitystä ja ymmärrystä siitä, mikä ala voisi olla sinne päinkään yksilölle sopiva.

Kyllähän tästä aiheesta riittäisi sanottavaa ja huomioonotettavia asioita maailman tappiin asti. Jos mitään muuta ei tapahdu, olisi ainakin aika ymmärtää, ettei syrjätyminen ole ilmiönä yksinkertainen eikä ole poppakonsteilla ratkaistavissa. Pitkäkatseisia päätöksiä on tehtävä, eikä yritettävä vain yksi hallituskausi kerrallaan koittaa saada tilastoja hetkellisesti kauniimmaksi - joka sekin usein tapahtuu vain oikealla tavalla lukuja ilmaisemalla.

Vaikka syrjätyneitä ei tullakaan kotoa töihin hakemaan, ei ole vaikeaa etsiä syrjäytyneitä käsiinsä ja kysellen tutkia, mikäs hitto tässä kaikessa mättääkään. Gallupkyselyitäkin satelee luukusta harva se päivä, joten kuinka vaikeaa olisi jonkunlainen kysely tehdä kohdistettuna näihin syrjäytyneisiin. Ehkä siten voisi joitain työkaluja löytää? Toimivia tapoja tuskin ainakaan löytyy, mikäli syrjäytyneisiin suhtaudutaan kuin lapsiin tai eläimiin, joiden puolesta päätökset tulee tehdä tutkimatta, olisiko sillä edes ideatasolla mitään vaikutusta.

Syrjäytynytkin on ihminen.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Kiitos pitkästä viestistä Jonna. Paljon hyviä huomioita.

Käyttäjän mikkoahonen kuva
Mikko Ahonen

Hyvä Antti, että tuot vaihtoehtoisia syitä keskusteluun.

Huolestuttava on Kelan tilasto – Viisi nuorta eläkkeelle joka päivä:
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/net/28031...

Mahdollinen osasyy:
http://tinyurl.com/RNCNIRP

Koitin kuvata asioita, joita STM:n Masto-hanke oli unohtanut:
http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/98455-...

Onko kyseessä vain syrjäytyminen vai nopeasti heikentynyt nuorten terveys ja toimintakyvyn vakava heikentyminen?

Ihmetyttää: Miten ihmeessä tätä 'hyvinvointivaltiota' ylläpidetään jatkossa, jos suuri osa väestöä on eläkkeellä&työkyvyttömänä&syrjäytynyt?

Käyttäjän MinnaReinil kuva
Minna Reinilä

On surullista, että päättäjien ja päätöksenteon kohteiden välinen kuilu on tässä kohtaa niin syvä, että vuoropuhelua on vaikea rakentaa. Kaikki syrjäytyneet eivät ole typeriä rassukoita jotka ovat tuhonneet mahdollisuutensa pornon, tosi-tv:n ja päihteiden liikakäytöllä vaan tähän ryhmään mahtuu laaja kirjo älykkäitä, lahjakkaita ja osaavia ihmisiä joilla olisi tällle yhteiskunnalle paljonkin annettavaa. Nuorille, joille on luotu kuva että koko elämä pitäisi rakentaa kuudentoista ja kolmenkymmenen ikävuoden välissä ja kaikkeen pitäisi pystyä yksin, käy yhteiskunnan asettamien paineiden määrä helposti kohtuuttomaksi ja ensimmäisenä paineen alla turhautuvat ja pelistä pois jättäytyvät luonnostaan herkimmät ihmiset sekä ne, keillä paineensietokyky on heikentynyt vaikkapa henkisen tai fyysisen sairauden vuoksi. Loppujen lopuksi saa olla aika kova luu että tänä päivänä selviää aikuisikään ilman ongelmia.

"Varhaisesta puuttumisesta" ongelmiin kuulee puhuttavan paljon, mutta valitettavasti kentällä totuus on toinen. Oli ongelma sitten henkinen, fyysinen tai sosiaalinen niin apua hakevakaan ei sitä apua välttämättä helposti saa. Erityisen huolissani olisin nuorista lapsiperheistä, tänä päivänä ei olla samaan tapaan verkostoituneita suvun ja perheen ja ystävien kanssa vaan nuorten vanhempien odotetaan selviävän niin huushollin, lasten, uran kuin asuntolainankin hoitamisesta samaan aikaan ja ilman lähipiirin konkreettista tukea. Työelämän paineet kasvavat joka alalla ja lapsillekin pitäisi pystyä antamaan kiireetöntä läsnäoloa ja aikaa. Ja auta armias jos jompikumpi vanhemmista sairastuu tai huoltajia on alunperin vain yksi. Ja lienee sanomattakin selvää että lapsiperheen ongelmat lisäävät myös jälkikasvun syrjäytymisriskiä. Olisi huomattavasti helpompaa puuttua tarjoamalla kotipalveluita yhteiskunnan taholta, joustavampia opiskelu- ja työskentelymahdollisuuksia perheellisille ja vaikkapa kehittää lähiöiden asukastalotoimintaa, kuin maksaa pahimmassa tapauksessa ongelmien edetessä koko perheen syrjäytyminen ja siihen liittyvät ilmiöt. Myös esimerkiksi nuoren masennukseen ajoissa aloitettu kunnollinen terapia voisi katkaista monen ihmisen vuosikymmenten mittaisen laitoskierteen tai ehkäistä eläköitymästä alle kolmikymppisenä.

Silloin kun ihmisen resurssit ovat rajalliset mutta haluja ja voimavaroja olisi, nousee ongelmaksi usein myös se, että käytännössä vaihtoehtoja täystyöllisyyden ja täystyöttömyyden välillä ei ole, kuten Jonna P jo mainitsi. Esim. keikkatyöstä, osa-aikatyöstä tai vapaaehtoistyöstä rokotetaan tukiviidakossa kamppailevaa niin rankalla kädellä (sekä rokottamalla kaiken lähes suoraan pois tuista että älyttömällä määrällä lisää paperitöitä jos jonkin keikan erehdyt tekemään.) että siihen ei moni kykene vaikka halua kuinka olisi. Tämä on sääli, sillä keikkatyöt ja muu aktiivisuus sekä tukevat ihmisen hyvinvointia, ammatillista kehitystä että poikivat niitä jatkomahdollisuuksia.

Yllä käydyssä keskustelussa puhutaan siitä ettei työn kysyntä ja tarjonta kohtaa. Matalapalkka-aloilla karu totuus on, että vyötä on kiristetty liikaa ja valitettavasti valtaosa ikätovereistani tulee valmistuttuaan viimeistään parissa vuodessa siihen tulokseen, että vaikka sinänsä sairaanhoitajan, kokin tai siivoojan työ olisi mieluinen, niin ei kukaan loputtomiin jaksa ja halua tehdä raskasta työtä jossa vaatimustaso kasvaa koko ajan, väki vähenee, osaava väki varsinkin pakenee muihin maihin tai muille aloille, koko ajan pitäisi tehdä parempaa tulosta ja työstä saatu palkka ei riitä ihmisarvoiseen elämään.

Pekka Heliste

Kyllä tehdyn työn määräkin on laskenut jatkuvasti.

Eniten työtunteja tehtiin 1900-luvun alussa, liki 5 miljardia tuntia.

Mutta jo 1989 tehtyjen työtuntien määrä oli tipahtanut, 4,5 miljardiin vaikka väestö oli kasvanut.

Nyt tehdään n 4 miljardia työtuntia eli työmäärä tippuu edelleen

Vuoteen 1989 työtunteja vähennettiin lyhentämällä yleistä työaikaa

Nyt työaikaa lyhennetään työttömyyden ja syrjäyttämisen kautta

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Pekka Heliste: viestissäsi on hyviä pointteja, mutta ota myös huomioon ikärakenteen muutos. Suomen väestöllinen huoltosuhde oli 1980-luvulla aika lailla täydellinen, jolloin tehtyjen työtuntien määrä oli tietysti korkea.

Nykyään suuret ikäluokat ovat pääosin eläkkeellä ja työikäisiä on vähemmän, jolloin tehtyjen työtuntien määrä olisi alhainen, vaikkei työttömyyttä juuri olisikaan.

Pekka Heliste

Vuonna 1980 työikäisiä 15-64-vuotaita oli 3 245 187, vuonna 1990 3 361 310

ja vuonna 2010 3 547 475.

Työikäisten määrä on siis kasvanut vaikka väität vähentyneen

Jopa työssäolevien määrä on kasvanut vuodesta 1980 vaikka eläkkeelle pääsi jo 55-vuotiaana

http://www.stat.fi/til/vaenn/2009/vaenn_2009_2009-...

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

ISuuret ikäluokat ovat "virallisesti" vielä osittain työikäisiä, mutta todellisuudessahan keskiverto eläköitymisikä on Suomessa noin 60. Vuosina 1947-1952 syntyneet ovat tilastokeskuksen mukaan työikäisiä, mutta todellisuudessa suurin osa heistä on jo eläkkeellä. Tehtyjen työtuntien määrä laskee huomattavasti jo ennen kuudenkympin pyykkiä.

Pekka Heliste

Nuo 1950 ja sen jälkeen syntyneet eivät ole eläkkeellä,sillä heillä eläkeikä on 63-vuotta.
Ja noilla 40-luvulla syntyneillä ,jotka pääsivät 60-vuotiaana työttömyyseläkkelle,eläke-ehtona on,että jos työvoimaa tarvitaan niin eläke lakkaa ja henkilöon työvelvollinen

Tuo 60 vuoden keskimääräinen eläkeikä tarkoittaa,että mukana ovat työkyvyttömyyseläkeläiset, joukossa on siis jo 1994 syntyneitä.
Joten tuo keskimääräiseen eläköitymiseen vaikuttavt myös nuoret ikäluokat

Erityisesti nuo nuoret alentavat tuota keskimääräistä eläköitymisikää

Vanhuuseläkkeelle jäädään 63,5 vuoden iässä

Noista 1945-1950 syntyneistä muutti suuri määrä Ruotsiin ja vaikka osa palasi takaisin niin Ruotsi vastaa suurelta osalta suurten ikäluokkien eläkkeistä, joten suuret ikäluokat itse asiassa keventävät huoltosuhdetta aina 2030 luvulle saakka.Sen jälkeen suurin osa on jo mullan alla ja nuorten ikäluokkien eläkevastuut nostavat eläkemaksua