Ajatuksenjuoksuja - Antti Koskela

Miten Maalaisliitto sen tekee?

  • Taivas putoaa niskaan?
    Taivas putoaa niskaan?

Suomen kaupungistumisaste on noin 77 prosenttia. Se tarkoittaa, että 77 prosenttia suomalaisista asuu kaupungeissa. Maa- ja metsätaloudesta saa elantonsa neljä prosenttia kansasta. Silti maan ylivoimaisesti suosituin puolue on Maalaisliitto.

Eilen julkaistussa Hesarin gallupissa heidän kannatuksensa on noin 26 prosenttia. Miten tämä on mahdollista?

Kepulle eli entiselle Maalaisliitolle on povattu surkastuvaa kannatusta jo vuosikymmenet. Kaupungistumisen ja teollistumisen ennustettiin nujertavan agraaripuolueen. Kaupungeissa asuvien määrä ylitti maaseudulla asuvien väestön jo monta vuosikymmentä sitten. Enemmistö kansasta sai elantonsa maataloudesta viimeksi 1940-luvulla.

Muissa länsimaissa parinkymmenen prosentin agraaripuoluetta ei olekaan vuosikymmeniin nähty. Esimerkiksi Ruotsissa maaseudun väki äänestää yleensä demareita tai maltillista kokoomusta. Viime aikoina myös sverigedemokraatteja. Centerpartietin kannatus on muutama prosentti.

Selitys Kepun pysyvyydelle perustuu ainakin osittain siihen, että kaupungeissa asuvasta väestöstä merkittävä osa on maaseudulla syntyneitä ja kasvaneita. Ensimmäisen polven kaupunkilaisia siis. Moni maatilalla kasvanut äänestää yhä Maalaisliittoa, vaikka olisi asunut 30 vuotta kaupungissa.  

Kun toisen polven kaupunkilaisten osuus väestöstä kasvaa kohti 80 prosenttia - kuten väistämättä lopulta käy - Maalaisliiton kannatus tulee varmasti laskemaan. Väestökeskuksissa puolue ei ole onnistunut vakiinnuttamaan kannatustaan, vaikka yksittäisiä kannatuspiikkejä onkin ollut.

Kepun kunniaksi on sanottava, että puolue on onnistunut vuosikymmenet uimaan vastavirtaan ja pysymään pinnalla. Viimeisenä laatuaan länsimaissa.

 

Lisää päivänpolitiikkaa sivuilla www.anttikoskela.fi

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (63 kommenttia)

Janne Suuronen

Ainahan sitä puoluetoverit toisiaan kehuu...eritoten näin vaalien lähestyessä :)

Sinänsä puheenvuoron aihepiiriä on ihmetellyt moni muukin ja taisinpa itsekin jo vuosia sitten siitä suunnilleen samoin numerofaktatiedoin johonkin naputella.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela Vastaus kommenttiin #3

En ole ehdolla mihinkään, joten kehut eivät sinänsä auta ;)

Saa nähdä milloin numerot saavat kepun kiinni.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Keskusta on yleispuolue, jossa arvostetaan maaseutua. Keskusta on perusturvapuolue,eli on heikomman puolella.Keskusta uusiutuva luonnonvara, koska se on käytännön puolue.Keskusta on yhteistyöpuolue. Keskusta on ihmisyysaatepuolue, jossa ihmisen kehityksen tarve on kaiken yhteiskunnallisen toiminnan lähtökohta.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Kaikki nuo ovat varmasti totta, mutta pätevät moneen muuhunkin puolueeseen. Mielestäni mikään noista tai edes kaikki yhdessä eivät riitä perusteluksi. Muutoinhan vastaavia puolueita olisi vielä muuallakin.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Moni kaupunkikunta on kyllä aika kaukana siitä miksi kaupunki-käsitteen miellän. Syntymäkuntani muuttui kaupungiksi jo 80-luvulla, mutta yhä edelleen siellä on noin 10000 asukasta ja se näyttää maalaispitäjältä. Jos asuisin siellä edelleen, en kyllä kutsuisi itseäni kaupunkilaiseksi.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Tuokin on totta, hyvä pointti.

Käyttäjän joonaskontta kuva
Joonas Könttä

Voisi myös lisätä näistä länsimaista, että Virossa Keskustapuolue on myös suhteellisen suosittu ja Tanskan Venstre on syntynyt samoille lähtökohdille, agraaritaustaan, kuin Suomen Keskusta. Kysymys on ennen kaikkea siitä, miten hyvin mikä tahansa puolue pystyy pysymään ajassa kiinni. Keskusta on siihen kyennyt toistaiseksi hyvin. Samankaltainen pohdinta voisi olla paikallaan myös SDP:stä, jota koettelee nyt rakennemuutos ja savupiipputeollisuuden hiipuminen Suomessa.

Pekka Sandberg

Keskustassa on aina ollut näitä luistelijoita;kuten kyllä muissakin puolueissa.Pekkarinen ja väyrynen suuremman luokan huijarit ,ovat usein onnistuneet saamaan äänestäjiä taakseen.Mutta kyllähän suomalaiset ovat vielä mettäläisiä ,jotka äänestää kaltaisiaan.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Sipilä on on kyllä näistä etevin. Uskoisin nimittäin Sipilän suosion perustuvan suurelta osin hänen esiintymistyyliinsä ja eritoten puhetyyliin, joka ei anna toimittajalle mahdollisuutta uskottavasti haastaa häntä. Sipilä kyllä nimittäin jakelee osatotuuksia ja valheita lähenteleviä väitteitä vähintään samaan tahtiin kuin muut puheenjohtajat, mutta todella havoin jää näistä kiinni ainakaan suorassa lähetyksessä.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Kepun kannatuksen nousu totta tosiaan perustuu monilta osin Sipilään. Ajat ovat epäpoliittiset ja politiikka on huonossa huudossa.

Kansa haluaa johtajan joka tulee politiikan ulkopuolelta. Ensin siitä hyötyi Soini, nyt eniten Sipilä.

Olavi Mansikka

Keskusta ei juuriaan ole unohtanut. On kuitenkin samalla muuttunut yleispuolueeksi. Kun verrataan demareihin muuttuu ja katselee ympäröivää maailmaa. Koskelan blogista paljastuu normidemarin suhteellinen asioiden ymmäryksen suurin puute. Pidetään kaupunkilaisia joko demareiden tai kokoomuksen äänestäjinä riippuen palkkapussista. Tänmän vuoksi menettätte koko ajan asemia. Luojalle kiitos...

Edit

Vielä kun katselee näiden demareiden juttuja. Omia ei kehitetä vaan haukutaan muita panetellaan sekä mollataan. Luojalle kiitos että ette omien asioiden kehittämiseen keskity... Tolla innolla voisitte olla suurin ja kaunein...

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Sinun mieliseksi voin luvata kirjoittavani seuraavaksi jostain oman puolueen asiasta. Yrittäjyyden ja SDP:n suhteesta onkin pitänyt kirjoittaa.

Olavi Mansikka

ei mun mielksi kannata. yrittäjyydestä demarit ei tiedä mitään vaan rakentavat jatkuvasti esteitä. Ja yrittävät jollain suklaalevyllä lahjoa luulemaan olevansa yrittäjien asialla... Toki sä voit mun puolesta itsesi tehdä naurunalaiseksi.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela Vastaus kommenttiin #19

Nyt ainakin varmistui että kirjoitan yrittäjistä ;)

Olavi Mansikka Vastaus kommenttiin #21

saathan sä yrittää. demarit ja heidän ongelmat onkin liian vaikea aihe. muita kun on helppo arvostella ja haukkua. kuten sanoin demari ei näe omia ongelmia sitten millään. Ja käsittääkseni aioit kirjoitta demareista ja yrittäjyydestä. ja sana tarkoittaa että molemmista. tai jommasta kummasta. ihan äidinkieltä. huomaamme ettei demariin kannata luottaa paskaa vaan suoltaa ja ei lupaustaan pidä...

Jani Virtanen

Kuinkahan monta prosenttia äänestysikäisistä on traditionaalisia teollisuusduunareita. Ja vanhan tavan mukaan heidänkin "pitää" äänestää jompaa kumpaa vasemmistopuoluetta. Ei taitaisi olla kovinkaan suuri kannatus demareillakaan, jos vanhaa ajattelua sovellettaisiin sen kannatukseen.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Ei SDP ole koskaan ollut yksinomaan teollisuusväen puolue, vaan kannattajissa on aina ollut suuri määrä hyvinvointiyhteiskunnan kannattajia ylipäätään.

Esimerkiksi opettajien, sairaanhoitajien ja juristien keskuudessa on aina ollut suht suuri määrä demareiden kannattajia.

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen

Demlan ja muiden yhteiskunnan rahoilla elävien juristien?

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Voi kai arvioida Keskustan menestystä paljon jalat maassa olevan ei-poliittisen broilerin Juha Sipilän aikaan saannokseksi uskottavuudellaan.
Tuo allaoleva ohjelmakin lyö vastaan tätä metropolistumista ja hyvä, koska siinä on argumentteja kosolti. BCD:n kautta lisää työtä. Mutta myös, jos onnistutaan palauttamaan palveluja kuntakeskuksiin, voidaan myös kiinteistöjen romahtanuttta arvo paikata.

http://www.keskusta.fi/news/Suomi-kuntoon-koko-voi...

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Mutta kannattaako siirtää töitä väkisin sinne missä on ihmisiä, vai kannustaa ihmisiä muuttamaan sinne missä on töitä? Vai molempia samaan aikaan?

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Antti

Siinä kysymys, mutta ei tässäkään metropolistumisessa ole mitään järkeä. Eiköhän tuohonkin kysymykseesi vastaus löydy, jos on tahtoa ja osaamista. Väkisin ei kannata yrittää.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela Vastaus kommenttiin #24

Kansainvälisesti arvioiden suunta tuntuu olevan kaupunkeihin päin. Uudet työpaikat ja yritykset syntyvät pääasiassa kaupunkikeskittymissä, ja ihmiset tulevat töiden perässä.

Aluepolitiikkaa voi ja pitääkin järkevään rajaan asti toteuttaa, mutta rajansa kaikella.

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen Vastaus kommenttiin #26

Kysyit aiemmin tässä ketjussa: "Mutta kannattaako siirtää töitä väkisin sinne missä on ihmisiä, vai kannustaa ihmisiä muuttamaan sinne missä on töitä? Vai molempia samaan aikaan?"

Ehdottomasti molempia tarvitaan! En ole tutustunut mihinkään tilastoihin, mutta oman mutu-tuntumani mukaan työn sisällön muuttumisen myötä yhä useamman työn osalta tehtävät itsessään eivät edellytä niiden suorittamista jossakin tietyssä paikassa kuten teollisuustöissä oli aikanaan tilanne. Toki ne ovat sidoksissa usein sitten johonkin muuhun, joka löytyy läheltä. Ja asiakaskuntaan, joka pakottaa palveluammattien harjoittajat keskittymään muiden lähelle. Taitaa se varsinainen syy keskittämiseen kuitenkin monesti olla nk. vanhat organisoitumis- ja johtamisopit. Näin ainakin itse väitän.

Ja sitten kommentti tuohon viimeisimpään eli että "Kansainvälisesti arvioiden suunta tuntuu olevan kaupunkeihin päin. Uudet työpaikat ja yritykset syntyvät pääasiassa kaupunkikeskittymissä, ja ihmiset tulevat töiden perässä."

Näin varmasti on. Mutta siinäkin voisi kyllä hyvin miettiä, mistä se johtuu. Onko vain niin, että kaikki ihmiset haluavat asua lähellä muita vai ? Onko tuo kehitys todelläkin väistämätön ja välttämätön kaikkialla - ja vielä täysmittaisesti.

Luulen, että asiaa tonkiessa löytyy myös melko raadollisia muitakin syitä: Pelailua, ahneutta ja keinottelua esimerkiksi. Todennäköisesti raha kiertää kasvavassa yhteisössä nopeammin kuin vakiintuneissa taajamissa, mikä taas luo ansaintamahdollisuuksia. Joka sitten saa ansaintaan kykenevät tahot edistämään kaupungistumista. On se varmaan tehokkaampaakin monessa mielessä eli jos sitä pidetään mittapuuna, niin taas vihreätä valoa esiin, kyllä. Ja kaupungit itsessään luovat jo omat markkinat monille asioille, jotka eivät edes olisi mahdollisia maaseudulla tai edes maaseututaajamissa. Kaikki tämä on totta. Mutta kyllä kaupungistumista kannatetaan jo pelkän sen muodikkuuden vuoksi. Ilman järkiperäistä syvällisempää tarkastelua. Niin ainakin väitän.

Mutta ehkä se, siis tilanne, voisi olla toisinkin. En todellisuudessa itse ainakaan usko enkä edes halua vastustaa järkevää kaupungistumista, mutta minusta ei ole ollenkaan järkevää, että maaseudulla asumisesta tehtäisiin ellei mahdotonta kuitenkin äärimmäisen vaikeaa. Ja siihenhän sitä ollaan nyt viemässä - siltä tuo touhu nyt hieman tuntuu. Suomen kaltaisessa harvaanasutussa maassa pitäisi olla kykyä ja halua miettiä asioita omalla tavalla omista lähtökohdista eikä yksioikoisesti seurata muita, joiden lähtötilanne on kuitenkin ollut hieman erilainen - ainakin monasti. Onko nykyisenkaltainen tai aiemmin harjoitettu aluepolitiikka oikea keino tilanteen parantamiseen - voi olla ettei, mutta sitten voisi tuoda uusia ehdotuksia pöytään. Eikä vaan tyrmätä ajatusta, että muuallakin voisi elää. Onhan noita uniikkeja työmarkkinoita myös maaseudulle vaikkakin nykyään vielä keskittyen paljolti käsityöläisyyteen, maaperän ja muiden luonnonvarojen hyödyntämiseen, maanviljelyyn tai luontoon. Ehkä muitakin voisi löytää. Monet tehtävät ICT-alalla voisivat hyvin sopia myös maaseudulle, jos vain nuo pomot yms. eivät olisi esteenä. Videopuhelut ja -neuvottelut, virtuaalinen ryhmätyöskentely yms. uudet ratkaisut mahdollistavat tämän.

Tämä yhden - ainakin vielä - kaupunkilaisen näkemyksenä.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela Vastaus kommenttiin #31

Paljon hyvää pohdintaa. Etätyön yleistyminen tosiaan mahdollistaisi työnteon vaikka Suonenkoskelta käsin, mutta ilmeisesti tällainen ei ole yleistynyt. Yleisempää on, että tehdään etätyötä tietokoneella mutta muutetaan silti cityyn.

Samanlainen kehitys on muissakin länsimaissa käynnissä. Suomen kaupungistumisaste 77% ei edes ole erityisen korkea eurooppalaisessa vertailussa.

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen Vastaus kommenttiin #36

"Etätyön yleistyminen tosiaan mahdollistaisi työnteon vaikka Suonenkoskelta käsin, mutta ilmeisesti tällainen ei ole yleistynyt. Yleisempää on, että tehdään etätyötä tietokoneella mutta muutetaan silti cityyn."

Viittaan tämän osalta tuohon kommenttiini nykyisistä johtamis- ja organisoitumisopeista, jotka ainakin omasta mielestäni joskus tuntuvat oleman lähempänä feodaaliaikaista toimintaa kuin nykyaikaa. Itse olen vuosien saatossa tehnyt etätyötä niin kotoonta kuin mökiltäkin käsin. Vielä vuosituhannen alussakaan tekniikka ei vielä ollut sillä tasolla, että kaikkea työtä olisi voinut kustannustehokkaasti tehdä etänä. Mutta nyt tilanne on toisin ja langattomatkin ratkaisut mahdollistavat pysyvämmänkin työskentelyn etänä.

"Samanlainen kehitys on muissakin länsimaissa käynnissä. Suomen kaupungistumisaste 77% ei edes ole erityisen korkea eurooppalaisessa vertailussa."

Ok, myönnän ilman muuta, että suuret pyörät pyörivät kaupungistumisen puolesta joka puolella. Eikä sitä tietenkään voi eikä edes kannata välttää. Todennäköisesti nykyistä ihmismassaa ei edes voi asuttaa ilman kaupunkeja. Mutta edelleen, tämä kaikki otetaan vain vuosikymmeniä vanhana tosiasiana joka puolella. Myös sinun toimestasi. Jolle nyt ei vaan voi tehdä mitään ja se siitä. Eikä mietitä, onko se ihan oikeasti todellakin välttämätöntä ja nykyisessä teknologisen kehityksen tasossa kovin usein edes tarpeellista. Kaikkien osalta. Kuulutan edelleen sitä suomalaisesta lähtökohdasta kummunnutta kriittistä mutta samalla idearikasta keskustelua, mikä on Suomen ja suomalaisten kannalta paras vaihtoehto.

Kuten yllä jo kirjoitin, yksi tähän kehitykseen vaikuttava asia on tosiaan nuo johtamis- ja organisoitumisopit. Eli se, että johtajat, strategikot yms. jotenkin aina haluavat omat joukkonsa fyysisesti lähelle itseään. Itse olen nähnyt aikanaan läheltä, mihin se helposti johtaa. Jos/kun nuo johtajat haluavat edetä tuolileikissä jatkossakin, heidän itsensä pitää olla lähellä pääkallopaikkaa. Jotenka ei se nyt vain sovi, että työntekijöitä on jossakin muuallakin kuin siellä pääkonttorin likellä. Joka useimmiten on jossakin pk-seudulla.

Tämäkin (vaikkei sitä tietenkään kukaan myönnä) on johtanut siihen, että monessa yrityksessä on lakkautettu hajatoimipisteitä, jolloin keskittyminen on kiihtynyt. Keskittymisessä on vedottu tehokkuuden parantamiseen, joka ainakin sopivilla mittareilla onkin varmaan ihan validi pointti. Mutta ei ainoa, jonka olisi pitänyt vaikuttaa asiaan. Siiloihin järjestäytyneiden isojen organisaaioiden pääkonttoripisteiden olisi monta kertaa ollut hyvä ottaa oppia maakunnista, joissa esim. tiedonvaihto on/oli ihan eri tasolla luonnostaan.

Tällainen muualla oleva toimipiste on siinä mielessä ollut tärkeä maaseudun elävyydelle, että vaikka työpaikat olivatkin jossakin maaseutukaupungissa, asuinpaikka saattoi hyvinkin olla 20-30 km päässä sieltä - joka on täysin maaseutua. Ja vaikka olisi ollut siellä maaseutukaupungissa, on sillä kuitenkin ollut vaikutusta lähialueille muutenkin.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen Vastaus kommenttiin #26

Kyllä

Juuri tullut YLE uutinen klo 6.30 kertoo, että omistusasuminen on suuri työllisyyden paranemisen este. Ymmärrettävää, jos elämänsä on rakentanut pysyväksi, pysyvän työpaikan varaan.
Nyt, kun vielä metropolikeskittymät ovat romahduttaneet haja-asutusalueiden pientaajamien asuntojen hinnat, ollaan ison ongelman edessä.
Omakohtainen kokemus noin 10 muuton jälkeen tukee tuota asiaa. Omistaminen jäi Helsinkiin hyvien aikojen ollessa päällä.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #26

" Kansainvälisesti arvioiden suunta tuntuu olevan kaupunkeihin päin. Uudet työpaikat ja yritykset syntyvät pääasiassa kaupunkikeskittymissä, ja ihmiset tulevat töiden perässä.
Aluepolitiikkaa voi ja pitääkin järkevään rajaan asti toteuttaa, mutta rajansa kaikella. "

SDP:n ja kokoomuksen aluepolitiikka tappaa työpaikkoja Suomesta. Keskittämispolitiikallanne autioitatte Suomea. Siten ei synnytetä lisää työpaikkoja Suomeen, vaan vähennetään niiden määrää.

Yrittäjien osuus asukkaista on kaupungeissa pienempi kuin missä tahansa suomalaisessa maaseututaajamassa. Mitä vähemmän Suomessa on yritystoimintaa, sitä vähemmän duunareilla on työpaikkoja.

Niko Sillanpää

Suuri agraaripuolue on tosiaan länsimaisessa mielessä kummajainen. Toisaalta meiltä puuttuu kooltaan merkittävä liberaalipuolue (sfp on pienen ryhmän etu- ja identiteettipuolue).

Tosin nykyisen kannatuksen korkeasuhdanteen saamiseksi kepulle riitti ihan vaan pitää suut tiukasti supussa.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Hyvä pointti. Nuorsuomalaiset ovat harvassa. Kokoomuksen sisällä tosin on laajahko siihen suuntaan vivahtava siipi.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

SDP on samalla tapaa taantuva puolue kuin Kepu. Molempia äänestää lähinnä iäkkäät yli 55 vuotta vanhat äänestäjät. Miten aikoo SDP hoitaa homman kotiin?

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Vastaukseni voi olla idealistinen, mutta uskon että SDP lähtee uudentumaan sitten kun keksitään, mitä on 2000-luvun globalisoituneen ja digitalisoituneen maailman hyvinvointiyhteiskunta. Tällä hetkellä puolue ajaa ikään kuin maailman parasta 70-luvun yhteiskuntaa. Tosin puolueen ikärakenne vaikuttaa siihen. Parinkymmenen vuoden päästä tilanne on tyystin eri.

Niko Sillanpää

Sosialidemokratia lähtisi nousuun, jos se laittaisi sordiinoa post-60-lukulaiselle idealismille -- eli (radikaali-)feminismi, "globaali vastuu"/"globaali solidaarisuus"/kolmasmaailmallisuus ja identiteettipolitiikka/vähemmistöjen erityissuojelu/kansalaisoikeusliike --, ja palaisi juurilleen eli ajamaan työtä tekevän (= palkkatöissä olevan) kansanosan, erityisesti alemman keskiluokan, etua, mutta ei kuitenkaan 70-lukulaisella ay-liikkeen jähmeydellä.

Nythän te yritätte ulvoa noissa Gutmensch-asioissa susien kanssa (vas, vihr), mutta kovempaa. Mikä on tuskin voittava taktiikka.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela Vastaus kommenttiin #30

Urpilainenhan yritti olla keskiluokan edustaja, mutta "torjuntavoittoja" tuli. Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että alemman keskiluokan äänet tarvitaan, ja että työelämän kysymykset ovat siinä keskeisiä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Kun Keskusta vuonna 2011 suistui pienimmäksi oppositiopuolueeksi, ehtivät monet ajatella: nyt siitä päästiin!

Mutta mutta. Taloudellisesti vaikeat ajat eivät muuttuneetkaan paremmiksi, joten hallituspuolueet ovat koko ajan olleet altavastaajina. Timo Soini sanoi jotenkin näin: "Hallitus on niin huono että jopa Kepu nousee."

Se että oppositiossa lihotaan, ei sinänsä ole ihme. Eivätkä Keskustaa pidä agraaripuolueena muut kuin sen poliittiset vastustajat omista taktisista syistään, joten puolueen ei siinä mielessä tarvitse uhmata tai pelätä kaupungistumista. Johan Maalaisliitto nimenäkin haudattiin puoli vuosisataa sitten.

Käytännössä Keskusta ei ole onnistunut valloittamaan Helsingistä kuin tietyn sillanpääaseman, ja senkin vain ajoittain. Mutta Kehä III:n ulkopuolella (kulunut sanonta, myönnän) Keskustaa äänestää moni muukin kuin maanviljelijä. Miksi? Ja keitä kannattajat ovat?

Luulisi hyvinpärjäävien samaistuvan Kokoomukseen, palkansaajien demareihin ja itsensä petetyiksi tuntevien perussuomalaisiin. Loput valitkoot pienpuolueista. Gallup-kärki Keskusta pitää tätä kaavaa pilkkanaan, ja todellakin: miten se sen tekee? Vastaukseksi ei riitä Paavo Väyrysen väsymätön jalkatyö kaikkien vaalien yhteydessä.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

"Eivätkä Keskustaa pidä agraaripuolueena muut kuin sen poliittiset vastustajat omista taktisista syistään, joten puolueen ei siinä mielessä tarvitse uhmata tai pelätä kaupungistumista. Johan Maalaisliitto nimenäkin haudattiin puoli vuosisataa sitten."

Kepu on kiistatta yleispuolue, mutta pinnan alla keskeisimpinä arvoina ovat yhä perinteiset maalaisliittolaiset teemat kuten maatalous, maaseutu ja aluepolitiikka. Kovin kauaksi Maalaisliitosta ei olla päästy, vaikka nimi vaihtui kepuksi.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kysyin yhdeltä paiakalliselta yrittäjätuttavaltani "miksi olet kepulainen" vastaus oli kuvaava "jos aiot Paimiossa tai Sauvossa tehdä urakoita, et niitä maajusseilta saa ellet ole kepulainen" Suomessa on kuntia jossa kepulla on yksinkertainen enemmistö valtuustossa, kunnanvirastot ovat enemmän kepun piiritoimistoja kun kunnanvirasto. Kepun valta maakunnissa perustuu siis taloudelliseen vallankäyttöön, osuuspankit miehitetty kepulaisilla, koulukuljetukset kepulaisille taksinomistajille, urakat kepulaisille yrittäjille jne. Jokainen voi mielessään kuvitella millaista on demarina, kommarina tai vaikkapa kokoomuslaisena olla ja asua, saati toimia yrittäjänä umpikepulaisessa kunnassa.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Sepä se. Ja mihin muutaman tuhannen asukkaan kuntia edes enää tarvitaan? Onneksi sote-uudistus parantaa asiaa edes muutamien palveluiden osalta. Kuntarakenneuudistus tarvitaan ja nopeasti.

Tiedättekö mihin nykyinen kuntakartta muuten perustuu? No 1860-luvun seurakuntajakoon. Kunnat perustettiin seurakuntakartan pohjalta.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Eivätkö ne muutama tuhat asukasta tarvitse/ansaitse yhteiskunnallisia palveluita ja OIKEUTTA äänestää päättäjistään?

Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #56

Eivätköhän nuo toteudu suuremmissakin kuntakoissa. Demokratia ei tarkoita, että jokaisen pitää saada oma sukulainen 14 äänellä valtuustoon.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #61

Äänestäminenkö siis kansanvallan ainoa kriteeri?

Kummassa mielestäsi kansanvalta toimii paremmin, Sottungassa (200 as.) vai Helsingissä (500 000 as.)?

Vai onko kansanvalta mielestäsi noissa yhtä tehokasta?

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

En tiedä. Maalaisliitto eli nykyinen Keskusta on poliittinen kameleontti. Näin suurta Keskustapuoluetta ei ole missään muualla kuin Suomessa.

Se muuntautuu tarpeen mukaan. Lisäksi se on suurin kuntapuolue. Keskusta ei näytä näivettyvän, vaikka maailma on viime vuosikymmeninä muuttunut todella rajusti. Maaseudulla puolue hallitsee melko suvereenisesti eikä sillä ole siellä todellista poliittista haastajaa.
Keskustan menestys on myös minua hämmästyttänyt välillä todella paljon. Miten se on onnistunut lisäämään näin runsaasti kannatustaan?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Koskela ihmettelee Kepun suurta 26 % kannatusta gallupeissa.

Mistähän tämä saattaisi johtua ?

Ensimmäiseksi kannattaisi tarkastella, että millainen vaikutus on täysin epäonnistuneen sixpack-hallituksen neljällä vuodella siihen, että protesti näyttää nyt kanavoituvan Keskustan suuntaan, jota monikin äänestäjä pitää nyt uskottavimpana puolueena neljästä suurimmasta.

Kokoomus ja SDP eivät ole ansainneet luottamusta v. 2011- 2015 näyttöjen perusteella.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Onhan se noinkin, mutta Maalaisliiton olisi olettanut city-suomessa romahtaneen jo kauan ennen vuotta 2011 tai sixpackia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Nykyinen Kepu on yhtä vähän Maalaisliitto kuin Södöp on demokraattinen.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Ei Maalaisliiton tarvitse tehdä mitään. Sosialidemokraatit tekevät sen heidän puolestaan. Jos yksi demari kampanjoi 50-luvun haamuja vastaan ontoilla ja ajastaan jääneillä argumenteilla ja toinen puoluetoveri komppaa "hyvä kirjoitus" kommentilla, eihän siinä voi tulla muuhun tulokseen, että nuo ovat nyt niin perusteellisesti pihalla, että jos ne jotakin haukkuvat, siinä täytyy olla jotakin hyvää.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mielenkiintoista, että tuollaista aikansa elänyttä poliittista näkökantaa edelleen pidetään yllä:

Södöpin äänestäjät duunareita ja duunarit Södöpin äänestäjiä
Kepun äänestäjät landeja ja landet Kepun äänestäjiä
Kakon äänestäjät porvareita ja porvarit Kakon äänestäjiä
jne.

Mitäs, jos Kepun kannatus onkin seurausta Södöpin ja Kakon johtaman hallituksen tekemisistä eikä äänestäjien taustasta?

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Maaseutulähtöiset eläkeläiset elävät pitkään. Varsinkin heille mieluisa kombinaatiao ("sävyisyys-isänmaa-perhe" mutta ei "ahneus-globalisaatio-sinkku") on helpoin yhdistää Keskustaan.

Käyttäjän MikkoPaavola kuva
Mikko Paavola

Jospa rakennusliikkeet voisivat puhua niin selviäisi sekin miten SDP ja KOK ovat maanomistajien mailla ja kaupunkien sittemmin omistamilla rakennusliikkeiltä rahastaneet. Se summa on tosi suuri ihan kuin
eläisivät almuilla. Kokoomuskin pääsi 41 miljoonan markan veloistaan heti kun Niinistö tuli puheenjohtajaksi. SDP-llä on joka kaupungissa isot työväentalot - eikä niitä kaikkia ole pelkillä talkoilla rakennettu. Keskustalla ei ole yhtään taloa samassa
tarkoituksessa. Maalaisjärki siinäkin on voittanut...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

30 vuotta tupuhupulupu-puolueet ovat ajaneet samaa liittovaltiopolitiikkaa joka lähti oman keskuspankin irroittamisesta valtion rahoittamisessa 80-luvun lopussa ja valuutan sitomisesta ecuun, eli silloiseen yhteivaluuttaan jota vahvaksi markaksi kutsutaan. Mikään ei tule muuttumaan ilman irroittautumista integraatiosta joka oli jo alunperin tuomittu epäonnistumaan.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Noh, onhan meillä toinenkin maaseudun puolue eduskunnassa. Eikö se sitten ole kummallinen? Neljän joukossa sekin on!

Mutta kyllä demarit saa paljolti syyttää keskustan menestyksestä itseään. Se on niin kerta kaikkisen perusteellisesti tuhonnut kannatuksena ns. "maaseudulla". Taisi viimeinen demariviljelijäkin kadota Akseli Koskelan kupsahtaessa sinne ojan reunalle... Uudenmaan ulkopuolella asuu sentään enemmistö suomalaisista, joten on siinä vielä lujasti äänestäjäpohjaa tarjolla keskustallekin.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Persut tosin eroavat edeltäjästään SMP:stä muun muassa siten, ettei SMP ikinä saanut Helsingissä yhtään kansanedustjaaa. Persut saivat kolme. Sinänsä PS ei ole leimallisesti maaseudun puolue, sen Soini osasi välttää.

Käyttäjän vturunen kuva
Ville Turunen

Itse pohdin aikanaan tätä kysymystä ja mielestäni löysin varsin hyvän vastauksenkin. Meiltä Suomessa puuttuu kokonaan maakunnallinen itsehallinto ja tämä luo tilauksen eräänlaiselle alueiden puolueelle, puolueelle, joka ajaa valtakunnan ydinalueen ulkopuolisten alueiden asiaa. Ikävästi sanoen huolehtii niistä siltarummuista. Mutta tällainen puolue on tarpeen niin kauan kuin joka siltarummusta todellakin päätetään Helsingissä. Ja näin Suomessa aika pitkälti on. Kun puuttuu maakuntien omat vaaleilla valtuutuksen saaneet edustuselimet, jotka voisivat hoitaa maakuntansa asioita valtion suuntaan ja myös omatoimisesti edistämään tärkeitä maakunnan hankkeita, maakunnilla pitää sitten olla ministereitä ja kansanedustajia, jotta näitä asioita hoidettaessa maakunnan ihmisten omat näkemykset tulisivat huomioiduiksi.

Jotenkin kuvaavaa on, että vain Helsingissä Keskustan kannatus vastaa vaikka nyt Ruotsin tasoa. Mutta jos selitykseni on oikea, niin asiassa ei ole mitään ihmeellistä. Myös Ranskassa, toisessa hyvin keskusjohtoisessa maassa, on perinteisesti ollut samanlainen tilanne, kun oikeistopuolueita on ollut kaksi: gaullistit ja Pariisin ulkopuolisen Ranskan äänestäjien tukeen nojaava toinen keskusta-oikeistolainen puolue. Myös RKP on jossain määrin vastaava tapaus, missä Suomen ruotsinkielisten suuri enemmistö on tehnyt eräänlaisen linnarauhan puolustaakseen oman kansanryhmänsä asemaa.

Oma arvioni on, että Keskusta marginalisoituisi reilussa kymmenessä vuodessa, jos Suomeen saataisiin toimiva maakunnallinen itsehallinto.

Käyttäjän vturunen kuva
Ville Turunen

Itse pohdin aikanaan tätä kysymystä ja mielestäni löysin varsin hyvän vastauksenkin. Meiltä Suomessa puuttuu kokonaan maakunnallinen itsehallinto ja tämä luo tilauksen eräänlaiselle alueiden puolueelle, puolueelle, joka ajaa valtakunnan ydinalueen ulkopuolisten alueiden asiaa. Ikävästi sanoen huolehtii niistä siltarummuista. Mutta tällainen puolue on tarpeen niin kauan kuin joka siltarummusta todellakin päätetään Helsingissä. Ja näin Suomessa aika pitkälti on. Kun puuttuu maakuntien omat vaaleilla valtuutuksen saaneet edustuselimet, jotka voisivat hoitaa maakuntansa asioita valtion suuntaan ja myös omatoimisesti edistämään tärkeitä maakunnan hankkeita, maakunnilla pitää sitten olla ministereitä ja kansanedustajia, jotta näitä asioita hoidettaessa maakunnan ihmisten omat näkemykset tulisivat huomioiduiksi.

Jotenkin kuvaavaa on, että vain Helsingissä Keskustan kannatus vastaa vaikka nyt Ruotsin tasoa. Mutta jos selitykseni on oikea, niin asiassa ei ole mitään ihmeellistä. Myös Ranskassa, toisessa hyvin keskusjohtoisessa maassa, on perinteisesti ollut samanlainen tilanne, kun oikeistopuolueita on ollut kaksi: gaullistit ja Pariisin ulkopuolisen Ranskan äänestäjien tukeen nojaava toinen keskusta-oikeistolainen puolue. Myös RKP on jossain määrin vastaava tapaus, missä Suomen ruotsinkielisten suuri enemmistö on tehnyt eräänlaisen linnarauhan puolustaakseen oman kansanryhmänsä asemaa.

Oma arvioni on, että Keskusta marginalisoituisi reilussa kymmenessä vuodessa, jos Suomeen saataisiin toimiva maakunnallinen itsehallinto.

Käyttäjän JuhaKajander1 kuva
Juha Kajander

"Muissa länsimaissa parinkymmenen prosentin agraaripuoluetta ei olekaan vuosikymmeniin nähty."

Latvia on länsimaa siinä missä Suomikin, ja siellä on agraaripuolueella hieman yli kahdenkymmenen prosentin kannatus. Puolue on nimeltään Vihreiden ja talonpoikien liitto, ja se on juuri sitä, mitä nimi sanoo. Ei siis pelkkä agraaripuolue, mutta eipä ole Kepukaan.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Moni kommentoija tuntuu unohtavan ettemme elä enää 1900-vuosituhannella vaan 2000-luvulla. Kun jatkuvasti kirjoitetaan keskustan ylivallasta maamme kunnissa niin unohdetaan autuaasti, mikä merkitys sillä todellisuudessa on siihen todella merkittävään valtaan, mitä käytetään maamme suurimmissa kaupungeissa joissa keskustalla ei ole juuri minkäänlaista vaikutusta. Tällä tarkoitan erityisesti virkoihin valittavien henkilöiden puoluetaustoja. Tästä esimerkkinä vaikkapa Helsingissä tehdyt ja tehtävät päätökset. Odotan puolueetonta tutkimusta tämän ajan todellisesta tilanteesta kaupunkeihin ja kuntiin valittujen johtavien ja keskitason viranhaltijoiden puoluetaustoista. Sen jälkeen voitaisiin puhua, mikä on todellinen tilanne tässä ajassa.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Ammut vähän ohi. Valtion johtovirkoihin tehtävät päätökset tehdään käytännössä eduskunnassa ja ministeritasolla, jossa kepulla on usein edustajansa. Siksipä kepulaisia on valtionhallinnossa niin runsaasti.

Se, että kepulla on muutaman prosentin kannatus Helsingissä, ei estä heitä saamasta kansliapäällikkö-, osastopäällikkö- yms virkoja.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Puheenjohtajan persoona tuntuu olevan merkittävin kannatukseen vaikuttava koska kaikki puolueet ovat työväen puolueita.
Kun seuraa keskustan suosiota eri johtajilla niin näkee puheenjohtajan merkityksen.
Sama myös kokoomuksella.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Koskelalle ohiampumisesta. Otin kantaa yksinomaan kuntatasolla tapahtuviin nimityksiin. Taisin osua arkaan kohtaan, kun käännät keskustelun valtiotasolle. Oletko sitä mieltä ettei kuntatason nimityksillä ole mitään merkitystä vallan käyttöön paikallistasolla. Lähes joka päivä saamme lukea uutisia, miten nämä puoluepoliittisin perustein valitut johtajat toimivat esimerkiksi kehä kolmosen sisäpuolella. Muistutan vielä siitä tosiasiasta kuinka paljon näitä johtajia toimiikaan suurissa kaupungeissa verrattuna pienissä kunnissa toimiviin. Eipä niistä taida kertyä kunnolla yhteenlaskettunakaan sitä määrää, mitä vaikkapa Helsingissä on.

Käyttäjän MattiSalonoja kuva
Matti Salonoja

Kunhan nyt lopetettaisiin Suomessa tämä velaksi eläminen ja toistemme syyttely niin tavallinen veronmaksajakin tulisi tyytyväiseksi. Tällä hetkellä keskitytään riitelemiseen, toimimisen sijasta, eikä mitään tunnuta oikein saatavan aikaiseksi. Hallituspuolueet ovat tuoneet Suomen ympärille synkän pilven, ja keskusta pystyy oppositiosta luomaan toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Siihen itse uskon menestyksen gallupeissa perustuvan.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Remekselle myöhäinen vastaus. Kun noin varmasti kirjoitat suurimman osan kunnista olevan keskustan raskaan nyrkin alla niin odotan teiltä faktatietoja. Näkisin mielelläni ja varmasti moni muukin laatimasi tilaston todellisesta tilanteesta. Toistan edelleenkin aikaisemmin kirjoittamaani siltä osin, että nyt eletään aivan toisenlaista aikaa kuin 1900 luvulla. Odotan edelleenkin helsinkiläisen Koskelan kommenttia vastaukseeni hänen omaan vastaukseen.

Toimituksen poiminnat