*

Ajatuksenjuoksuja - Antti Koskela

Mitä konsensus tarkoittaa?

Viime kuukausina poliittisen keskustelun keskiöön on noussut termi konsensus. Erityisesti pääministeri Alexander Stubb on hyökännyt konsensusta vastaan, kutsuen sitä vanhentuneeksi tavaksi päättää asioita.

Lyhyestihän termi tarkoittaa yksimielisyyttä ja yhdessä sopimista, mutta mitä se tarkemmin merkitsee?

 

Käsiteltävänä olevassa asiassa neuvotellaan kaikkia osapuolia joten kuten tyydyttävä kompromissi, ja sen kanssa edetään. Siihen sitoudutaan yhteisesti. Kun asia on päätetty, päätökset pidetään.

Muualla toimitaan usein siten, että kun enemmistö on päässyt yhteiseen ymmärrykseen, vähemmistöon jäävää mielipidettä ei oteta huomioon. Jos viidestä neuvottelijasta kolme löytää toisensa, ei ole enää merkitystä mitä kaksi viimeistä ajattelevat.

Viime vuosina on nähty konsensuksen tuomat hyödyt. Kun hallitusyhteistyö ja eduskuntatyö ovat olleet vastatuulessa, työmarkkinaosapuolet ovat saaneet neuvoteltua työmarkkinasopimuksen ja eläkesopimuksen. Kaikki osapuolet ovat niihin sitoutuneet.

Voisi jopa sanoa, että konsensuksella toimiva työmarkkinapolitiikka on tällä hetkellä ainoa toimiva osa suomalaissa päätöksenteossa.

 

Yhteisen sopimisen vastainen linja herättää hämmennystä Kokoomuksen sisälläkin. Pitkäaikainen kokoomusvaikuttaja Jarmo Virmavirta on julkisesti kertonut ihmettelevänsä Stubbin puheita, ja toteaa konsensuksen olevan Suomen pitkän aikavälin linja.

Turun yliopiston politiikan tutkija Erkka Railo on todennut kokoomuksen sopimusyhteiskuntaa vastustavien puheiden satavan muiden puolueiden laariin. Kannatusmittausten valossa näin on todellakin käynyt. Kokoomuksen kannatus on heikointa yli kymmeneen vuoteen.

Suomalainen luottaa yhä yhdessä sopimiseen. Työmarkkinoilla olevan keskivertosuomalaisen etu on, että asiat päätetään yhteisesti eikä ylhäältä määräten. Ei kai kukaan toivo, että eläkkeet heittelisivät sen mukaan, kuka sattuu olemaan pääministerinä?

 

Lisää päivänpolitiikkaa sivuilla www.anttikoskela.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (49 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Konsensus tarkoitta korporaatioiden valtaa!

Juhani Kahela

Konsensus on yksimielistä päätöksentekoa. Suurinta päätösten yksimielisyyttä on Pohjois-Korean päätöksen teossa. Erimielisyyttä ei esiinny. Tulokset tiedetään. Suomen tulokset ovat hyvin samanlaiset ja surkeat. Työttömyys on ennätyslukemissa ja eletään velalla. Sellaista on konsensus ja sen saavutukset. Sitä halutaan lisää.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kataisen (ja Stubbin) hallituksen piti olla varsinainen konsensushallitus, kun kuusi puoluetta vasemmalta oikealle ja liberaaleista konservatiiveihin sopi pitkästä hallitusohjelmasta vuonna 2011. Minne se konsensushenki sitten katosi? Oliko sitä edes koskaan olemassa?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Enpä muista Kataisen hallitusta perustellun konsensuksella, mutta vika saattaa tietysti olla muistissani. Jos pääsisikin takaisin vuoteen 2011 - okei: en oikeasti halua sinne - olisi perussuomalaiset työnnettävä hallitukseen vaikka puskutraktorilla.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Ei sitä konsensuksella myöskään minun muistini mukaan yleisemmin perusteltu, mutta eikö tuollainen kokoonpano pidä sisällään sen ajatuksen, että kaikkia kuunnellaan ja konsensusta yritetään?

Hallituksessahan oli alunperin tahoja jotka edustivat tai olivat lähellä ay-liikettä, työnantajia, ympäristöliikettä, kirkon näkemyksen kannattajia, räväkämpää vasemmistoa ja kielivähemmistöä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #9

Poliittinen käsite "leveät hartiat" siis! Mutta kun se harteikas hallitus ei mahtunut sisään yhdestäkään ovesta, se jäi pihalle - kaikesta. No, ehkä nyt on otettu opiksi, ja tämän kevään päätteeksi muodostetaan sekä toiminta- että johtamiskykyinen hallitus.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela Vastaus kommenttiin #9

Mainitsemistasi tahoista kaikki muut paitsi KD olivat hallituksessa 1995-1999. Ei silti kukaan sanonut, etteikö Lipposen hallitus kyennyt tekemään päätöksiä.

Kyse on siitä, kykeneekö pääministeri pitämään paletin kasassa. Katainen ja Stubb eivät ole siinä onnistuneet. Lipponen ja Vanhanen taas osasivat sisäisistä erimielisyyksistä huolimatta pitää paketin kasassa.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Ainakin osasyynä oli Kataisen johtajuuden puute. Hän ei saanut pidettyä pakkaa kasassa kuten Lipponen (1995-2003 oli melkein sama hallituspohja). Lopulta Katainen turhautui ja lähti Brysseliin.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

"Kaikki osapuolet ovat niihin sitoutuneet."

Unohtuiko Akava?

Kyllähän konsensuksessa on pahaa, mikäli se johtaa demokraattisen päätöksenteon siirtämistä epädemokraattisiin instansseihin kuten eläkesovussa esim. Ay-liikkeisiin ja työantajaetujärjestöihin.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Olisko mielestäsi parempi malli, jossa eläkkeet heiluvat neljän vuoden välein kun hallitus vaihtuu? Näin voi käydä monessa Euroopan maassa.

Uskon että ylivoimainen enemmistö suomalaisista pitää nykymallia parempana.

Eikä sen yksittäisen kansalaisen päätösvalta olisi yhtään vahvempi, jos hallitus päättäisi eläkesovusta. Eiväthän kansalaiset saa päättää, ketkä ovat ministereinä tai mitä hallitusneuvotteluissa sovitaan.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Väität siis että demokratia toimii yhtä hyvin järjestöjen kautta kuin eduskunnan kautta?

Jokainen sentään voi vaikuttaa eduskunnan äänestykseen, mutta työväenjärjestöissä tuota vaikutus mahdollisuutta ei ole.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Eläkkeitä on heikennetty ja eläkkeiden verotusta kiristetty aina SDP:n hallituskausina. Se sdp:n ihmiskasvoisuudesta.

Meillä mikään asia ei etene työmarkkinajärjestöjen ummehtuvassa porukassa jos sdp tai kok on oppositiossa. Neljän suuren puolueen todellisuudessa SDP/KOK -hallituspohjan tulee syntymään entistäkin harvemmin, mikä tarkoittaa ulkoparlamentaarisen konsensuspolitiikan toimivuuden vain heikkenevän.

SDP haluaa säilyttää Suomella "amerikan dollarin" ja meille syntyvän sen kaltaisen yhteiskunnan, mutta ei hyväksy työvoiman vapaata hintakilpailua. Sen maksaa työntekijät työttömyytenä ja alenevan palkkatason muodossa. Rahan arvon tai palkkatason jäykkyydestä luovuttava, molempia ei voi säilyttää.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Minä en puolestani näe mitään järkeä siinä, että työmarkkinajärjestöt ovat ylipäätään sopimassa eläkeiästä tai eläkekertymästä. Nytkin eläkeratkaisu oli niin laiha sopu, että sen korostamisessa ei ole päätä eikä häntää. Elinikäodote on kasvanut moninkertaisesti nyt sovittua eläkeiän nousua enenmmän. Ja suuret ikäluokat saavat siirtyä eläkkeelle muutoksen vaikuttamatta heihin. Tuon ikäluokan eläkepommin vaikutukset varjostavat Suomen taloutta vielä vuosikymmenten kuluttuakin.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #36

Suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä , viimeiset eläköityivät 2012.Eläkeläisiä on jo 1,5 miljoonaa ja heistä suuria ikäluokkia on n 390000 eli 25 %

Tuskinpa he mitään pommia aiheuttavat.Useimmat saavat osan eläkkeestä Ruotsista tai muualta maailmasta, joten eläkerasitus Suomelle on ikäluokan kokoa pienempi

Suuret ikäluokat olivat paljon kansainvälisempiä kuin nykypolvet ja useimmat viettivät vuosia ulkomailla töitä tekemässä ja eläkettä ansaitsemassa

Ja kohta 60-luvulla syntyneet ovat suurimpia ikäluokkia.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Konsensus terminä lienee jokaisen määriteltävissä ikään kuin makuasiana, mutta minun käsitteistössäni se merkitsee - hmm - tietynlaista yksimielisyyttä.

Konsensus ei edellytä, että jokainen on intohimoisesti puolustamassa yhteistä päätöstä, mutta konsensukseen kuuluu, että kaikki osapuolet voivat vähintään hiljaisesti hyväksyä sen. Onnistunut konsensus pystyy siis vaientamaan soraäänet!

Konsensus ei tarkoita matemaattista enemmistövaltaa, jonka bloggaaja ansiokkaasti tiivistää: "Jos viidestä neuvottelijasta kolme löytää toisensa, ei ole enää merkitystä mitä kaksi viimeistä ajattelevat."

Konsensus ei merkitse myöskään kabinetteihin piilotettua vähemmistövaltaa, josta Pertti Väänänen kommentissaan varoittaa. Konsensuksen tarkoitus on toki sitoa myös korporaatioita, mutta jopa pääministerin esittämä epäily salaisista päätöksistä konsensuksen nimissä on aivan absurdi.

Esimerkiksi EU-jäsenyyttä perusteltiin parikymmentä vuotta sitten: "Suomen pitää olla mukana niissä pöydissä, joissa meitä koskevia päätöksiä tehdään." Tuohan kuulostaa konsensukselta!

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

"...termi tarkoittaa yksimielisyyttä ja yhdessä sopimista"

Siinäpä se ongelma onkin, kun nuo saattavat olla toistensa vastakohtia. Yksimielisyys kekkosajan Suomessa tarkoitti sitä, että toinen osapuoli alistui ja toisen mukaan mentiin. Ei hyvä.

Sen sijaan yhdessä sopiminen on eri asia. Ei siltä edellytetä yksim i e l i s y y t t ä. Ei se edellytä että joku muuttaisi mielipiteensä tai ajatuksensa, vaan sitä, että asiassa toimitaan sovitulla tavalla.

Tässä piilee keskustelukulttuurimme sudenkuoppa. Olen ollut tekemisissä muiden kulttuurien kanssa, joissa samaa ongelmaa ei ole. Asiat riitelevät tai ihmiset riitelevät keskenään, mutta ymmärretään, että asia ja ihminen eivät ole sama asia – toisin kuin Suomessa laajalti kuvitellaan. Siksi näilläkin palstoilla jumitutaan omiin poteroihin heittämään sontaa naapuripoteroissa lymyävien niskaan.

Suomessa vallitsee harha siitä että on olemassa vain yksi totuus ja yksi oikea tie perille, mikä on harhaa. On olemassa useita teitä, ja jos on yhdessä päästävä perille, valinta tehdään yhdessä, mikä ei tarkoita sitä, etteikö muita polkuja olisi enää olemassa.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Kekkosen ajan konsensus ei ollut aitoa, vaan pakotettua.

Huomaa kuitenkin, että Kekkonen kuoli 31 vuotta sitten.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela Vastaus kommenttiin #16

Hyvä kun huomautit. Muistin että UKK olisi kuollut 1984 mutta olikin 1986.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Kekkonen runnoi mm. hätätilahallituksen pystyyn, kun työttömyyttä oli muutama prosentti.

Juhani Kahela

Nykyajan konsensusta Suomessa lakoilla kiristämistä. Tälläkin hetkellä menossa useampi laiton lakko. Siinä on yhdessä sopiminen kaukana. Palautettakoon demokratia. Kolmikannasta yksikantaan. Eduskunnan enemmistö päättää.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Saanko tarjota kaukaisesta menneisyydestä haetun historiallisen näkökulman?

Puola-Liettuan kuningaskunnassa, joka 1500-luvulta lähtien oli käytännössä aatelistasavalta, vallitsi vahva konsensuksen perinne, jonka pohjana oli liberum veto -periaate. Käytännössä periaate esti kaiken muun kuin yksimielisen päätöksenteon, ja sen ansiosta aatelisparlamentin istunnot saivat aika ajoin jopa anarkian luonteen. Järjestelmä ryhtyi jumittamaan 1600-luvun puolivälin jälkeen, jolloin liberum vetoa ryhdyttiin käyttämään tahallisen poliittisen sabotaasin välineenä – usein Puola-Liettualle vihamielisten naapurivaltioiden toimesta.

Vioistaan huolimatta vahvan konsensuksen periaate mahdollisti monikansallisen ja moniuskoisen valtakunnan hallitsemisen vuosisatojen ajan. Euroopassa on pitkään vallinnut ennakkoluulo, jonka mukaan puolalainen konsensus ja sitä kautta koko puolalainen politiikka oli jotenkin rakenteellisesti rikki, ja sen olisi korjannut vain vahva toimeenpanovalta ja keskitetty päätöksentekojärjestelmä. Tämä historiallisen tulkinnan traditio, johon myös pääministeri Alexander Stubb omalta osaltaan sitoutuu, on kotoisin Hohenzollernien Saksasta ja Romanovien Venäjältä, ja sen myöhempiä jatkajia olivat näiden maiden kansallissosialistiset ja marxisti-leninistiset hallitukset. Tämän tradition keskeisin tavoite on ollut ohittaa Puola-Liettuan poliittisen konsensuksen onnistuminen pitkällä ajanjaksolla ja haudata Kolmannen valtakunnan ja Neuvostoliiton edeltäjävaltioiden eli Brandenburg-Preussin ja Venäjän keisarikunnan oma rooli puolalaisen konsensusjärjestelmän rampauttamisessa.

2000-luvun historiantutkimus on jo romuttanut saksalais-venäläisen historiatradition yksinvaltiutta ihailleet ja konsensusta tietoisesti vääristäneet traditiot, ja nykyään historioitsijoiden piireissä vallitsee sangen vahva yhteisymmärrys siitä, että vuosisatoja kestänyt puolalais-liettualainen konsensusvaltio oli historiallinen menestystarina eikä suinkaan mikä anomalia tai teleologinen umpikuja. Suomessa 1800-luvun Saksasta ja Venäjältä periytynyt tapa tarkastella konsensusta kuitenkin näkyy yhä elävän kokoomuslaisissa piireissä.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Kiitos valaisevasta kirjoituksesta. En tiennyt konsensuksen historiasta läheskään noin paljon.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Nykyisen hallituksen konsensus oli perussuomalaisten syrjäyttäminen ja liittovaltiokehityksen jatkaminen joihin euro ja tukipaketit kiinteänä osana liittyy. Äänestäjälle tärkeää olisi tietää mitä politiikkaa äänestämänsä henkilö/puolue ajaa eikä kuulla vasta hallitusneuvottelujen jälkeen mitä tuli äänestettyä. Kaikki ek-puolueet perussuomalaisia lukuunottamatta ajavat edelleen liittovaltiota mutta eivät halua tästä äänestäjilleen kertoa äänten menettämisen pelossa.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Suomalainen konsensus ei ainakaan mitenkään liity euroon. Kaikkea te keksittekin. Kaikki ei aina liity euroon tai maahanmuuttoon.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Suomalainen konsensus ei ainakaan mitenkään liity euroon."

Suomalainen konsensus liittyy liittovaltioon ja yhteisvaluutta on liittovaltion olennainen osa. Hyvin nykyhallituksessa konsensus toimi euron tukitoimissa, taisi olla ainoa asia mikä piti joukkoa kasassa, sote ja muut kotimaan asiat sitten jäikin rempalleen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ymmärrettävistä syistä Suomessa harrastettiin konsensuspolitiikkaa esimeriksi 75 vuotta sitten. Itse sana tuli muotiin Korpilammen kokouksen tienoilla vuonna 1977.

Kyse on todellakin enemmän yhdessä sopimisesta kun yksi"mielisyydestä". Tarkemmin sanoen: yksi"mielisyys" koskee menettelytapoja, ei poliittisia linjoja.

Olen kannattanut konsensusjärjetelmää koko ajan. Tämä ei merkitse, että olisin kannattanut Korpilammella sovittua talouspolitiikkaa – Kataisen, Urpilaisen ja Stubbin talouspolitiikasta puhumattakaan.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Nykyinen konsensus ei pysty tekemään mitään työttömyydelle. Kuka edustaa työtä vailla olevia ja työpaikkojen todellisia luojia?

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Voithan aina äänestää Urpo Leppästä. Ties vaikka työttömyys puolittuisi puolessa vuodessa ;)

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Tällä konseksuksella pystytään sopimaan vain millaisia korvauksia maksetaan toimettomuudesta.

Usein näkee ihmeteltävän miksi työtön äänestäisi oikeistopuolueita. Luulisin siksi, että voisi olla jonkinlainen mahdollisuus tehdä työtä, vaikka palkka olisikin markkinoiden hinnoittelemaa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" Voithan aina äänestää Urpo Leppästä. Ties vaikka työttömyys puolittuisi puolessa vuodessa ;) "

Se tiedetään ettei sdp:llä ole pienintäkään kunnioitusta perussuomalaisia päättäjiä kohtaan, mutta että vainajatkin kaivetaan haudasta poljettavaksi, on mauttomuuden riemuvoitto.

ulf fallenius

Konsensus Suomessa tarkoittaa että Ay liike vaati mahdottomia ja siihen suostutaan mutta loppupeleissä annetaan kenkää ja huonot sopimukset syynä siihen.Kenkää on annettu runsaasti mutta odottakaa tämän vuoden loppuun niin on jo kenkää annettu ennätysvauhtia ja tyyli ei vaihdu ennen kuin paikallis sopimiset ja markkinaehtoinen työvoima on faktaa.Mutta menee se näinkin pistetään yksi tekemään 5 työt ja vaihdetaan seuraavaan kuin loppuun palaaminen on toinen fakta.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

"Konsensus Suomessa tarkoittaa että Ay liike vaati mahdottomia ja siihen suostutaan"

Viimeksi ay-liike vaati 0,4 prosentin tupon ja siihen suostuttiin. 90-luvun alussa ay-liike suostui 0,0 prosentin tupoon :)

ulf fallenius

Järkevä lähtökohta olisi ollut -30% sisäisen devalvaation verran ja lopputulos puhuu puolestaan kenkää tulee ja loppua ei näy.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #45

Tuo merkitsee n 700000 työtöntä lisää

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Keskusta kannattaa lähtökohtaisesti konsensusta, eli yhteensopimista, joka on kansallinen voimavara. Keskusta kannattaa laajempaa konsensusta, kuin käytännössä on. Kolmikannassa hallituksen osuus on lähinnä luoda puitteita sopimuksille, jos työmarkkinjärjestöt eivät siihen kykene. Keskusta kannattaa sellaista laajempaa sopimista, jossa huomiodaan myös työmarkkinoiden ulkopuolella olevat ihmiset. Tähän pitäisi pyrkiä, eli yhteisvastuun kasvattamista tulisi laajentaa.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Olen osittain samaa mieltä. Kepun roolista en tiedä, mutta työmarkkinoiden ulkopuolella olevilla ja pienyrittäjillä tulisi olla jonkinlainen edustus.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Voisi kysyä sitten, miksi meillä ei ole konsensusta niin hallituspuolueiden kuin ns. opposition kanssa. Miksi oppositiota tarvitaan. Neuvotellaan siten kuin Ruotsissa on tapana "diskuteerata" niin pitkään, että ollaan koko porukka konsensuksen takana. Suomi olisi tässä edistyksellinen poistamalla opposition, mitä Ruotsi ei vielä ole tehnyt.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Ei ketään ole "poistettu" muualtakaan. Ei konsensus niin toimi että poistetaan ne jotka ovat eri mieltä. Eivätkä SAK, STTK, Akava ja EK edes pystyisi poistamaan toisiaan.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Suomessa on kolmikanta: EK, SAK/STTK ja MTK. Nämä järjestöt pyörittävät maatamme ja politiikkaamme - ja poliitikkojamme. Jokaisella järjestöllä on omat puolueensa, jotka erityisen herkällä korvalla kuuntelevat edustamaansa järjestöä.

Tällä hallituskaudella hallitus ei kyennyt yhteistyöhön, ammattijärjestöt ottivat vallan ja veivät ainakin yhden vesitetyn ratkaisun maaliin asti. Tuosta eläkeuudistuspaperista tullaan pitämään kiinni, uudistusta syntyi varsin vähän.

Konsensus on sitä, että nämä kansanvallan ulkopuoliset toimijat ohjaavat maatamme haluamaansa suuntaan, poliikkojen patsastellessa keulakuvana. Konsensus on demokratian irvikuva.

Kekkosen aikaan poliitikolla oli valtaa. Yhdellä poliitikolla. Konsensus oli tuolloin termi sille, että oltiin hänen kanssaan yksimielisiä. Toki Kekkosellakin oli ymmärrystä kuunnella kolmikantaa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Niin. Se UKK:n aika olikin pysähtyneisyyden ja lumedemokratian aikaa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Pankinjohtaja Mikä Tiivola (Pohjoismaiden yhdyspankki --> Suomen yhdyspankki --> jne,) sanoi kauan sitten, että pahimmillaan "konsensus on nonsensusta".

Jos haluaa, sen voi ymmärtää niin, että kun kaikkia yritetään pääetöksenteossa miellyttää, tuloksena on kehitys, jota kukaan ei halunnut.

Jos Six-packilla olisi ollut selkärankaa, se olisi voinut jättää mm. euro-tukipakettinsa tekemättä, koska sellaista ei EU:n perussopimuskaan hyväksy. Nyt me painimme juuri noista "nonsensuspäätöksistä".

Oli Suorastaan hämmentävää, että EUP:n kolmanneksi suurimman ryhmän johtaja Kamal totesi TV-uutisissa Kreikan voivan siirtyä euron ulkopuolella ja jättää velat maksamatta, (ja menestyä sen eron jälkeen) koska se ei niitä kuitenkaan pysty maksamaan.

Tällaisen ratkaisun pelko EU:ssa konsensuksen nimissä taas voisi avartaa muillekin jäsenmaille uusia näkökulmia, mitä ei haluta. Nonsensus maistuu vielä, koska sen mukaan "euro on peruuttamaton".

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Jos haluaa, sen voi ymmärtää niin, että kun kaikkia yritetään pääetöksenteossa miellyttää, tuloksena on kehitys, jota kukaan ei halunnut.

Konsensuksen ymmärän pahimmassa tapauksessa juuri noin, eli konsensus saa mennä, koska sitä on alettu käyttää väärin.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Kokoomuslainen pääministeri Alexander Stubb on siis tuskastunut konsensukseen. Ja mitä hän tuolla konsensuksella tarkoittaa? Sehän tarkoittaa selvästi päätöksentekoa hyvin heterogeenisessa "sekametelisoppahallituksessa".

Stubbille on siis paljastunut sama seikka, joka on ollut ilmiselvä kaikissa sivistyneissä parlamentaarisissa demokratioissa vuosikymmeniä eli että hallituspuolueiden välillä tarvitaan "ideologista liimaa". Muuten päätöksenteosta ei tule juuri mitään.

Ihmeellistä on vain, että tämä asia ei ole vieläkään yleisemmin valjennut Suomen poliitikoille ja puolueille. Yhä edelleen hallituksia muodostetaan vaalien jälkeen Säätytalon hämärissä "pitkien puukkojen öinä" kysymättä enää mitään äänestäjiltä.

Vaaliuurnille puolueet menevät "sammutetuin lyhdyin" eli kertomatta, minkä muiden puolueiden kanssa ne ovat valmiit istumaan hallituksessa. Äänestäjät siis tarvitsisivat välttämättä tiedon siitä, millaisen hallituksen taakse heidän äänensä menee.

Tarvittaisiin siis blokkivaaleja. Niinhän toimitaan muissa pohjoismaissa ja sivistyneissä länsimaisissa demokratioissa.

Nykyisessä hallituksessa istuvat pääomapiirien etuja ajavat Kokoomus ja Rkp, arvokonservatiivinen Kristillisdemokraatit sekä työväenpuolue Sdp. Luulisi, että nimenomaan Sdp tuntisi istuvansa täysin väärässä seurassa.

Kertokaa, miksi tämä tilanne häiritsee enemmän Stubbia kuin Antti Rinnettä. Sitä minä en nimittäin ymmärrä alkuunkaan.

Pekka Heliste

Suomessa vaali on henkilövaali ja siksi yleispuolueeksi pyrkivän listoilla on oltava niin oikeistolaisia kuin vasemmistolaisia

HS kartoitti kansanedustajien poliittiset meilipiteen ja niinpä vasemmisto/oikeisto-raja menee puolueiden sisällä, ei puolueiden välillä

Ja kun tähän lisätään turhat julkkikset ja pölhöpopulistit niin ei ole ihme , jos mitään ei synny

Suomessa pitäisi siirtyä lista/enemmistövaaliin

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

"Kertokaa, miksi tämä tilanne häiritsee enemmän Stubbia kuin Antti Rinnettä. Sitä minä en nimittäin ymmärrä alkuunkaan"

Rinne on kokenut ay-vääntäjä, kun taas Stubb ei juuri ole tottunut olemaan erimielisten kanssa tekemisissä. Stubb olisi varmaan elementissään kaksipuoluejärjestrlmässä.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Antti Koskela, #43.
Stubb siis olisi elementissään kaksipuoluejärjestelmässä. Eivät kai blokkivaalit sentään perustu kaksipuoluejärjestelmään vaan samanmielisten puolueiden muodostamiin puolueblokkeihin. Äänestäjillä olisi oikeus tietää vaaliuurnilla, millaiseen hallitukseen puolueet ovat valmiita menemään.

Suomen vaalien hölmöläisten homma iskee ennen kaikkea sosialidemokraatteihin. Kun äänestäjät näkevät, että demarit ovat valmiita istumaan vaikka äärikonservatiivien ja äärivanhoillisten kanssa samassa hallituksessa, he turhautuvat ja menettävät kaiken uskonsa ja luottamuksensa puolueeseen. Seurauksena on siirtyminen äänestämään toisia puolueita tai jättäytyminen nukkuvien puolueeseen. Kumpaakin on tapahtunut Sdp:n osalta katastrofaalisessa määrin. Niinpä puolue on vajonnut selvältä paalupaikalta syvälle pikkupuolueiden joukkoon.

Blokkivaalimaissa tällainen kehitys ei voisi toteutua edes painajaisunissa.

Nykytilanteessa Sdp:n kannattaisi hetimmiten siirtyä selkeästi Keskustan vanaveteen. Keskusta on Sdp:lle vähintään sata kertaa parempi hallituskumppani kuin Kokoomus.

Käyttäjän KaarleAkkanen kuva
Kaarle Akkanen

Tasapäisyyttä? Mitään ei tapahdu? Toimintaympäristön muutoksia ei huomioida? Kaikki pitävät kiinni eduistaan? Jatketaan, kuten ennenkin? Toivotaan parasta, jne... Tätä on "konsensus"!

Jorma Kovanen

Kuppikunnat on muodostettu, joilla on omat kannattajakuntansa ja kätyrinsä bisneksessä, jotka taistelee jäljellejääneistä roposista ja vallasta kuin kakarat viimeisestä tikkarista. Konsensus on kuollut (kuristettu), eläköön pakkolait ja itsekkyys... Ei tästä tule mitään. Nyt tarvitaan fiksua diktaattoria, joka ottaa ohjat käsiinsä, ja pistää tämän antikonsensusporukan ja poliittiset harhaopit nippuun ja tunkiolle. Päätöstentekovalta annetaan niille, joita ei korruptio ja ahneus houkuttele, ja sydämessä elää aito demokratia. Asiat suunnitellaan ja sovitaan läpinäkyvästi, kansa mukana päätöksenteossa ja kehityksessä. Valtion ja kansan välille kaivetun kuilun täyttäminen vaatii monta lapiomiestä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset