*

Ajatuksenjuoksuja - Antti Koskela

Miksi eduskunta ei päätä palkoista?

Näin kunnallisvaalien alla on hyvä keskustella siitä, missä mihinkin asiaan vaikutetaan.  Yksi keskeisimmistä asioista arjessa on työ ja sen tuoma ansiotaso.  Usein kysytty kysymys onkin, miksei eduskunta päätä palkoista.

Kysymys on aiheellinen, sillä yhteiskuntamme korkein päättävä elin on perustuslain mukaan valtiopäiville kokoontunut eduskunta. On kuitenkin hyvä syy sille, miksi palkat työehtosopimukset päätetään muualla.   

 

Miettikää sitä populismin määrää, kun ehdokkaat vaaleissa lupaisivat huimia palkankorotuksia omille viiteryhmilleen. Joku lupaisi poliiseille 600 euroa, toinen opettajille 700 euroa ja kolmas palomiehille 800 euroa. Kassa olisi pian tyhjä. Vaaleissa ei muista asioista juuri puhuttaisikaan.

Suomen kilpailukyky ei tätä karusellia kestäisi. 

 

Onkin huojentavaa, etteivät kansanedustajat pääse palkoista päättämään. Silloin ehdokkaille ei tule kiusausta luvata kohtuuttomuuksia.

Työehtosopimuksista ja niiden palkkataulukoista päättävät työntekijäpuoli ja työnantajapuoli yhdessä neuvottelemalla.

Eli ne jotka maksavat palkan ja ne jotka tekevät työt. 

 

 

Teksti on alun perin julkaistu PAMin yhteiskuntapolitiikan yksikön blogissa:

http://siltasaarenvalopaat.blogspot.fi/2017/02/miksi-eduskunta-ei-paata-palkoista.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo nyt on niin itsestään selvä asia, ettei se mielestäni ole edes blogin arvoinen. Kuka tauhki voisi ajatella, että eduskunta päättää siitä mitä Virtanen ja Lahtinen keskenään palkasta kädenpuristuksella sopivat.

Käyttäjän jennitamminen kuva
Jenni Tamminen

Tuossa onkin mielenkiintoista juuri tämä kohta: "Usein kysytty kysymys onkin, miksei eduskunta päätä palkoista." Eli ilmeisesti moni ajattelee, että eduskunnassa voisi päättää palkoista :)

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

J.T:" Eli ilmeisesti moni ajattelee, että eduskunnassa voisi päättää palkoista :)"

Oli mielenkiintoista, tahi ei, niin en luultavasti omaa sellaisia kavereita jotka näin ajattelisi. Muutaman viikon päästä tulee 60 täyteen ja tasan ensimmäinen kerta kun edes kuulen/luen tällaista pohdittavan.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Siksi ei päätä kun eduskunta ei sovi yksityisenpuolen palkoista eikä työehdoista.

Miksi se sitten päättää n.60 000 tilallisen "palkoista"?
MTK on omat "AY-miehet" aina kepuhallituksissa. MTK-jäsen MMM-ministerinä.
Miksi luomutuotteista maksettaan jopa kolmikertainen tuki?
Sitä voi kysyä luomuviljelijä MTK-jäseneltä,ministeri Kimmo Tiilikaiselta.
Kuka nuo maksaa? No veronmaksajat tietenkin. Palkansaajat keltä nyt leikattiin ja 0 sopimusta tarjottiin.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Ainakin vuoden 2007 eduskuntavaaleissa asia oli monelle epäselvä. Jopa monelle ehdokkaalle.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Kuikka, asia ei ole mitenkään itsestään selvä. Mielestäni eduskunnan pitäisi päättää palkoista, eli käytännössä lähinnä minimipalkan määrästä, ja myös työaika- ja työsuojelukysymyksistä. Isommasta palkasta voisi työn tekijä ja sen antaja sitten sopia keskenään, mutta ilman lakko-oikeutta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Minimipalkka on hiukan eri asia kuin yleinen palkoista päättäminen. Joissain maissa on lakisääteinen minimipalkka, joissain ei. Ei se ole kovin suuri asia. Ja tokihan lainsäädäntö onkin asettanut raamit liittojen välisille sopimisille työajasta ja työsuojelukysymyksistä.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #20

Jos halutaan enemmän kuin yksi minimipalkka, niin voisi niitä olla vaikka työn vaativuuteen suhteutettuja minimipalkkoja. Nykyinen tilanne missä laki suojelee lakkoilevia työntekijöitä antaa liitoille liikaa valtaa kiristää omilleen kohtuuttomia etuja. Se on väärin ja koko yhteiskunta kärsii.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt Vastaus kommenttiin #22

Voisitko antaa esimerkin tästä kohtuuttomasta edusta josta koko yhteiskunta kärsii?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #24

Esim. ilmailualan palkat. Syrjäisessä Suomessa lentämisen pitäisi olla halvempaa.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt Vastaus kommenttiin #26

Kerroit jokseenkin syyn lentämisen kalleuteen samassa lauseessa, Suomen sijainti on hankala näin pienelle maalle, kuten tiedossa on esim. vienti sakkaa joten kustannukset tyhjien koneiden pois lentämisestä on sisällytetty tavaran tuontiin. Jenkeissä ko. ala on kilpailtu hengiltä, lentäjät saavat heikompaa palkkaa siellä kuin Suomessa minimipalkkainen siivooja.

Liikennelentäjäksi kouluttautuminen Suomessa on omakustanteinen, 15000€, kannattanee tuokin muistaa.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Eiköhän tässä ole pohjimmiltaan kyse siitä että yleissitovuus saadaan purettua tavalla tai toisella ja yhtenä vaihtoehtona on ollut lakisääteinen minimipalkka.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Selitys on väärä. Palkat määrätään työehtosopimuksissa ja kyse on siis sopimuksista. Ei laeista. Ainoastaan minimipalkka voidaan määrätä laissa.

Kyse on sopimusoikeudesta.

Julkisen sektorin palkat ovat sitten eri juttu. Niillähän voidaan saada äänestäjiä, niin kuin Kokoomus teki vuonna 2008, ja joka johti nykyiseen lamaan Suomessa.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Alkujaan tuossa tapauksessa oli kyse sairaanhoitajista mutta esim. OAJ sai tuon asian käännettyä omaksi edukseen siten että tuo korotuslupaus koski naisvaltaisia aloja kuten opetuspuolta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino
Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Lisäksi olisi syytä kysyä, miksi eduskunta ei päätä investoinneista -- siitä, mitä maassa tuotetaan, kuinka paljon ihmisiä työllistetään jne. Nuo ovat erittäin tärkeitä asioita kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Miksi niistä ei päätetä demokraattisesti?

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Janne Kejo
Kyllä eduskunta ja hallitus, kukin vuorollaan, hoitaa työllisyyttä. Viime vuonna julkisen sektorin työpaikat lisääntyivät 22 000 henkilöllä.

Julkisen sektorin työpaikat: 641 000 henkilöä tammikuussa 2016. Tämän vuonna tammikussa 641 000 henkilöä.

Kyllä palvelu pelaa. Jokaista kolema työssäkäyvää henkilöä palvelee yksi virkamies.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Paitsi, että tuo lisäys toteutui lähinnä kuntapuolella.

Jannelle sen verran, että on liikaa vaadittu, että kaksisataa kansanedustajaa voisi päättää koko kansantaloutta koskevista investoinneista, tuotantomääristä ja hyödykkeistä sekä niitä koskevasta jakelusta siten, että yhteiskunta toimisi.

Eduskunnassa päätettäisiin perustetaanko uusi parturi Fleminginkadulle, tuotetaanko 10.000 kappaletta lisää valkosipulinpuristimia, laulaako Elli Haloo uuden biisin j.n.e.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Tästähän tuli hyvä keskustelu. Eduskunta ei tosiaan päätä edes suurimmasta osasta julkisen sektorin investointeja, koska ne ovat valtaosin kuntien tekemiä.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Suuri osa ihmisistä ei tosiaan oikein tiedä kuka päättää ja mistä ja miksi. Se jättää tilaa tyhjälle propagandalle, kuten ay-liikkeen syyttämiseen Kokoomuspoliitikoiden taloustaidon puutteesta. Haittaa melkoisesti järkipolitiikan tekoa kun järjettömyys on vallalla

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Juhana Turpeinen

Julkinen vetoomus "EI" EEC:lle, VAPAAKAUPPASOPIMUS TORJUTTAVA 19.09.1973 (Halonen, Tuomioja, Lipponen, Liikanen, Jyränki, Työläjärvi, Söderman ym.)

Lipposen poliittinen silmänlumepeli EU:n elintarvikeviraston sijoittamisella Suomeen 2000-2003

Varallisuusveron poistaminen (Heinäluoma, Liikanen)

90 -luvun pankkikriisin ja laman kehittäminen (Liikanen, Koivisto, Koskinen, Halonen, Louekoski ym.)

Ulf Sundqvistin vahinkonkorvausten anteeksianto: 16,4 milj. "soviteltiin" tovereiden (Alho, Lipponen) kesken 1,2 miljoonaan

Tuomioja esti Sonera kaupat joiden myynnillä olisi saatu koko senhetkinen Suomen velka kuitattua (osake 90€ huippukurssi) Parin vuoden päästä osakkeet myytuun Telialle parilla eurolla/osake.

Fortum Oyj:n ökyoptioiden siunaaminen valtionyhtiöiden omistajaohjaajina 1999-2002 (Kalliomäki, Tuomioja, Mönkäre)

Valtionyhtiö Valco Oy:n tappiollinen pyörittäminen ministereinä ja samanaikainen istuminen yhtiön hallintoneuvostossa 1976-80 (Sorsa, Rantala)

Osuuskunta Eka-yhtymän, Haka Oy:n ja Kansa-yhtymän taitamaton luotsaaminen konkursseihin 1984-94 (Rantala)

Puhemies Lipposen vetämän eduskunnan 100-vuotisjuhlatoimikunnan holtiton rahankäyttö 5,5 miljoonaa eur, josta 2,7 milj.euroa meni kirjasarjaan Lipposen toimiessa yhtenä kirjoittajista (2004-2007)

Tästä voit lueskella mikä puolue on myynyt eniten valtion omaisuutta. SDP Lipposen 1 ja 2 hallitus. Lähes 10 miljardia euroa.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-200000118005...

Käyttäjän MiikaKautto kuva
Miika Kautto

Emme tarvitse Sari Sairaanhoitajia lisää. Raimo Sailas on sanonut suoraan Kokoomuksen tuhonneen suomen kilpailukyvyn. Nyt siitä maksetaan hintaa. http://www.aamulehti.fi/kotimaa/tiukka-talousmies-...

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Jatkona vielä, että yksittäinen kansanedustaja ei päätä juuri mistään. :-)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eihän sellainen voi olla tarkoituskaan. Jokaisella on yksi ääni 200:sta.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Välillisesti eduskunta kyllä päättää palkoista. Nimittäin muistaakseni vuonna 1970 eduskunta päätti työehtosopimusten yleissitovuudesta. Kun yleissitovuus on edelleen voimassa, koskee se myös palkankorotuksia. Eduskunta päättää myös vuosittain tulo- ja menoarviosta. Siihen sisältyvät myös palkankorotukset valtion palkollisten osalta.

Jos sairaanhoitajat saivat liian suuren palkankorotuksen vuonna 2007, asia on helposti korjattu. Esim. SDP voi tehdä esityksen sairaanhoitajien palkkojen leikkaamisesta. Ehkä se voidaan lainsäädännön puitteissa tehdä. En nyt ryhdy sitä perusteellisesti miettimään.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Keskiverto lähimuisti riittää.Lomarahaan puuttuminen oli hallituksen ainoa keino vähentää kätilöiden ansioita.Kysy vaikka Sipilältä.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Tossa kun oli mainittuna palomiehet ja opettajat, niiden palkat maksaa kunta ja valtuutetut päättävät kunnan asioista. Kunnassa joku asiaan kuuluva konklaavi katsoo kyseisen alueen palkkauksen perusteet ja periaatteessa valtuutetut vaikuttavat virkamiehiin, jos omassa valtuustoryhmässä riittää painoarvoa ja kykenevät sopimaan asioista muiden valtuustoryhmien kanssa. Se on tietenkin pitkän tien takana, eikä yksittäinen valtuutettu vielä voi asiaan vaikuttaa ellei ole todella taitava verkostoitumaan ja riittävän vaikutusvaltaisessa puolueessa kunnallistasolla.

Poliisiorganisaatiosta en tarkalleen tiedä, on kai suoraan Sisäasiainministeriön alaisena, joten sieltä kautta se vallankäytön linkki löytyy sitten eduskuntaan asti.

"Kokoomus ratsasti keväällä 2007 eduskuntavaaleissa voittoon lupaamalla kuvitteelliselle Sari Sairaanhoitajalle kunnon palkankorotuksen. Puolue profiloi itsensä taitavasti työväenpuolueeksi, joka kantaa huolta naisvaltaisten, pienipalkkaisten alojen työläisistä. Puhuttiin tasa-arvotuposta. Sarille kuuluu kunnon palkka, puolue julisti."
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-20000009891...

Silloin kun on valtio tai kunta työnantajana niin se linkki myös palkankorotusten osalta löytyy poliittiseen päätöksentekoon asti, joten periaatteessa voi luvata vaaleissa asiaan vaikuttaa, onko se uskottavaa ja realistista, se on sitten eri asia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"Eli ne jotka maksavat palkan ja ne jotka tekevät työt. "

Olet erehtynyt. AY tai EK eivät kumpikaan maksa palkkoja tai tee töitä. Ne ovat firmat ja duunarit jotka nämä hoitavat.

Tuossa olisi kyllä korjaamisen varaa kieltämättä. Onhan se outoa että joku muu päättää palkoista kuin ne jotka maksavat palkat ja ne jotka tekevät työt.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

"Tuossa olisi kyllä korjaamisen varaa kieltämättä. Onhan se outoa että joku muu päättää palkoista kuin ne jotka maksavat palkat ja ne jotka tekevät työt."

Korkeinta päätösvaltaa EK:ssa käyttää edustajisto. Se koostuu noin 125 yritysjohtajasta, jotka jäsenliitot ovat nimenneet.

Ja AY vastavaasti duunarien valitsemat edustajat.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Millä tavalla EK liittyy palkoista päättämiseen/sopimiseen?

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela Vastaus kommenttiin #33

Googlaa tyka tai kiky jos aidosti kysyt tuota.

Sitä en tiedä päättääkö EK mistään tulevaisuudessa. Ilmeisesti ovat lakkauttamassa itseään.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Erikoista hömppää tänne poimintoihin ja jopa uutisiin nostetaan, parempi varmaan vältellä oikeita ja hankalia kysymyksiä.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Ministeriöt on muuten tehokkaita korkeakoulutettujen palkkojen "dumppaajia". Tavanomaisiin toimihenkilötason töihin vaaditaan ylempi korkeakoultutkinto, joissa käytännössä osaaminen menee hukkaan. Palkkaus on myös huonompi kuin vastaavissa töissä yksityissektorilla.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Tuo menee pitkälti koulutussuunnan mukaan. Diplomi-insinööreistä, tietojenkäsittelijöistä yms. aika pieni osa on ministeriössä töissä.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Valtiotieteellisestä valmistuneiden palkat valtionhallinnossa ja ministeriöissä on myös huonot. Esimerkiksi neuvotteleva virkamies ministeriössä saa saman tason palkkaa, kun projektipäällikkö, sovellusarkkitehti, tai jonkun erikoisalueen vanhempi järjestelmäsuunnittelija. Kuitenkin kyseinen valtionhallinnon virka on jo ylemmän tason työ kuin yksityissektorilla projektipäällikkö.

Valtiolla ja kunnilla projektipäällikön nimike ei sano yhtään mitään. Sitä ei kannata edes ansioluettelossa mainita, ellei työ ole oikeasti ollut sisällöltään projektipäällikön hommaa, eli on esittää lista toteutetuista projekteista henkilöstömäärineen ja näyttöä alan koulutuksesta. Puolueissa ja järjestöissä projektipäällikön nimike on yleisemmin väärin käytetty ja harhaan johtava.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset