*

Ajatuksenjuoksuja - Antti Koskela

Mitä paikallinen sopiminen oikein tarkoittaa?

Julkiseen keskusteluun on viime aikoina noussut voimakkaasti vaatimus paikallisesta sopimisesta. Mutta mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa? Ja miksi työnantajapuolelta sitä kovasti vaaditaan?

Paikallinen sopiminen työnantajien tarkoittamalla tavalla tarkoittaa työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista. Toisin sanoen sitä, että työtä saa teettää millä ehdoilla tahansa.

Terminä ”paikallinen sopiminen” on harhaanjohtava. Monet työn arkisiin käytäntöihin liittyvät asiat, kuten työvuorojen alkamiset ja päättymiset ja loma-ajat määritellään paikallisesti nytkin. Parempi termi työnantajapuolen vaatimukselle voisi olla esimerkiksi ”työehtojen minimisuojan purkaminen”.

TESsien yleissitovuus määrittelee nyt minimitason, jonka alle työehdoissa ei saa mennä. Aina on sallittua tarjota TESsiä korkeampia palkkoja ja parempia ehtoja. Monet niin tekevätkin. Osaamisesta kannattaa maksaa. Suomi ei ole pitkään aikaan ollut halvalla hinnalla, vaan laadulla kilpaileva maa.

 

Usein myös esitetään, että työehtosopimusten yleissitovuuden purkaminen parantaisi työnantajien kilpailukykyä. Väite ei ole totta.

Kilpailukykyyn ei vaikuta se, miten palkat on sovittu.

Jos palkkasi on vaikkapa 2000 euroa kuukaudessa, työnantajan kilpailukykyyn ei vaikuta onko palkkasi sovittu paikallisesti vai perustuuko se työehtosopimukseen. Työnantajan kuluthan ovat samat.

Kun esitetään, että työehtosopimusten yleissitovuuden purkaminen parantaisi kilpailukykyä, taustalla onkin pyrkimys alentaa palkkoja. Yleissitovuuden purkaminen mahdollistaisi palkkojen polkemisen.

 

Missä muissa maissa on voimassa työehtosopimusten yleissitovuus? Ja ovatko ne menestyneet hyvin?

Yleissitovuus on voimassa esimerkiksi Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa. Viimeksi mainitussa työehtosopimusten kattavuus on täydet 100 prosenttia ja hyvin menee.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (83 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Oleellista olisi selvittää kuinka monessa maassa tahdottaisiin yleissitovuus käyttöön. Millä perusteilla työntekijät haluaisivat tai kieltäytyisivät siitä.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Entäpä missä Euroopan valtiossa löytyy kappalemäärältään eniten yleissitovia työehtosopimuksia? Takaan,että oikea vastaus on monelle yllätys.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Ainakin laajin yleissitovuus on Itävallassa, sata prosenttia.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

onko saksa?

mä esitin raksan liittovaltuuston puheessani et annetaan mennä nollakorotuksilla, otetaan 80% voitosta bonuksina.

idea ei o mun. sitä esitti joku proffa mahdollisuus toimia toisin tilaisuudessa. tosin puhui 60% tasosta.

jos toi saatas lakiin, ei tarvittaisi yrityskohtaisia sopimuksia. jos homma tuottaa, kunnon bonukset. ellei tuota, mennään minimillä.

- tosin yrityskohtaisessa on ongelmansa. tehokkaat yritykset maksavat reilut palkat, tehottomat huonot. eli yrityskohtainen tarkoittaa palkansaajien tukea kannattamattomalla firmalla.

- kapitalismin oikeutus on luova tuho. tehottomat yritykset tekevät konkurssin ja tehokkaat valtaavat markkinat. yrityskohtainen palkkaratkaisu estää tuhoa toimimasta ja siksi tuottavuuden kasvu pysähtyy.

- elikkä valakunnallinen alakohtainen palkka on kapitalismin toimimisen edellytys.

luovasta tuhosta on kirjoittanut aika paljon etlan Mika Maliranta. tuolla yksi: http://www.ttt-saatio.fi/wp-content/uploads/2015/0...

hän on tutkinut myöskin palkan määräytymistä. tos lyhyt lehtijuttu:
http://www.talouselama.fi/adamsmith/mika-maliranta...

englannissa oli aikoinaan käytössä saksan minijobeihin verrattava käytäntö. valtio maksoi palkat. seurauksena tuottavuus romahti. asiaa tutkineet taloushistorioitsijat pitivät syynä motivaatio ongelmaa, työnantaja ei voinut motivoida. mä omassa kolumnissani oletin et syynä on, minkä ilmaiseksi saat, sen joudut ilmaiseksi antamaan koska kilpailu.

kolumni löytyy rakentaja lehdestä. viimeisellä sivulla:
https://rakennusliitto.fi/wp-content/uploads/2017/...

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #62

Kyllä.Maassa tehdään osavaltiokohtaisia sitovia sopimuksia.Sopijapuolet voivat hakemuksesta saada sopimuksen yleissitovaksi.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #62

" - tosin yrityskohtaisessa on ongelmansa. tehokkaat yritykset maksavat reilut palkat, tehottomat huonot. eli yrityskohtainen tarkoittaa palkansaajien tukea kannattamattomalla firmalla. "

Tuolla yllä olevalla kommentilla irtoaa tämän palstan nobelin. Konkurssit ovat vähentymään päin. Myös sillä on merkitystä millaisia yrityksiä perustetaan.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Hyvä muistutus. Kysehän ei ole siitä, ettei työajoista, lomista ja palkoista voisi jo nyt työpaikoilla sopia. Se on vain perälauta sille että säällisiä palkkoja on maksettava ja jotkin loma- ja työajat on oltava olemassa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mitä kertoo blogistista ja kommentoijasta se, että TES-keskustelussa esimerkiksi nostetaan työajat ja lomat? Molemmista on tarkat määräykset lakitekstissä, eikä kumpaakaan todellakaan tarvitse sen yli mihinkään alakohtaiseen TES:iin sotkea. Ellei sitten satu olemaan liiton valmisteleva virkamies, jonka on luotava itselleen tekemistä. Molemmat ovat oivia esimerkkejä siitä, miten yleissitovat TES:it aiheuttavat turhaa byrokratiaa ja keinotekoisia rajoitteita sopimiselle. Suuryritykset onnistuivat aikanaan tavoitteessaan hyvin, kun halusivat yleissitovuudella varmistaa myllynkiven myös pienyritysten kaulaan. Sitten saivat vielä AY-liikkeen puolestaan valvomaan, että kaikki rasitteet kohdistuvat yleisesti.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Lakeja on helpompi muuttaa ideologiselta pohjalta kuin neuvotteluja. Jos yleissitovuus poistuu, niin kyllä SOS on takuuvarmasti surkuuttamassa työelämää myös lakien taholta. TES:t ovat niin työnantajan kuin työntekijänkin kannalta näppäriä. Selviää vähemmällä HR:llä ja mitään hirveitä yllätyksiä ei tule. Kilpailukin toimii paremmin kuin huonosti pärjäävät yrittäjät eivät aina pyri parantamaan kilpailuasetelmaansa työntekijöidensä piikistä, jolloin parhaat ja tehokkaimmat pärjäävät.

Ainoa porukka jolle yleissitovuuden purusta olisi varmasti hyötyä, on vientiteollisuus. Tässä yhteydessä käyttämäsi termit rajoitteet ja byrokratia ovat ihan yksinkertaisesti esteitä hyväksikäytölle ja sanelulle. Ja jos sitä ei tehtäisi liittojen toimesta, niin se pitäisi tehdä lainsäätäjien toimesta. Ikävä kyllä esimerkiksi nykyinen hallituksemme on siltä näkökantilta kyvytön tehtävää hoitamaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #9

Mitkä työehtosopimukset ovat mielestäsi estäneet vähentämästä tai lisäämästä vuosilomapäiviä laissa?

Miten kilpailu parhaista työntekijöistä toimii paremmin, kun surkeimmatkin työnantajat pakotetaan maksamaan lähes saman mihin parhailla on varaa? Miten tuosta seuraava heikompi [parhaiden] työntekijöiden liikkuvuus edistää parhaiden yritysten pärjäämistä kilpailussa?

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt Vastaus kommenttiin #14

En oikein ymmärrä vouhotustasi lomista ja työajoista, blogisti nimenomaan mainitsi että näitä sovitaan paikallisesti todella laajasti ja ne ei ole ongelma, niin kauan kun itse olen työelämässä ollut ne on sovittu paikallisesti.

Minimipalkat ja tehtäväkohtaiset lisät on ne jotka näissä TES keskuteluissa on se riitakapula ollut.

"Miten kilpailu parhaista työntekijöistä toimii paremmin, kun surkeimmatkin työnantajat pakotetaan maksamaan lähes saman mihin parhailla on varaa?"

Miksi surkeamman työnantajan pitäisi saada paras työntekijä halvemmalla?
Työntekijähän sen itse päättää millaista palkkaa tarjoavan työpaikan ottaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #15

Miksi surkeaa työnantajaa pitäisi auttaa pitämään hyviä työntekijöitä ja samalla hankaloittaa hyvän työnantajan kasvun edellytyksiä? Kasvaessaan tuo hyvä työnantaja tarjoaa yhä useammalle paremmat ehdot ja syrjäyttää surkean markkinoilta. Tasapäistämällä yleissitovuuden kautta liikkuvuutta rajoitetaan merkittävästi.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt Vastaus kommenttiin #17

Hyvä työntekijän arvo on TES:ien minimiä suurempi joten en nyt saa kiinni tästä väittämästä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #23

Jos työn hinta muodostuu vapaasti, hyvät työnantajat maksavat hyville työntekijöille selvästi parempia palkkoja ja houkuttelevat siten itselleen parhaat työntekijät. Jos keinotekoisesti pakotetaan surkeatkin työnantajat maksamaan lähes samoja palkkoja ei liikkuvuutta synny. Aiheutetaan tilanne jossa paras yritys ei pääse syrjäyttämään surkeaa työnantajaa, jolle vapaassa tilanteessa jäisi vain huonoimmat työntekijät.

Ongelma voi syntyä myös toisin päin. Pienemmillä kustannuksilla ja katteilla toimiva yritys ei pääse kasvamaan ja tarjoamaan töitä uusille työntekijöille, koska sille pakotetaan suuryritysten määräämä kustannustaso. Jengi ihmettelee kilometritehtaalla miksei duunia löydy ja yrittäjä palkkaisi heti jos saisi 10% halvemmalla...

Pointtini on siis ettei asia ole mitenkään niin auvoisen kiva kuin blogisti esittää. On olemassa paljon tilanteita joissa jousto kasvattaisi maksettua kokonaispalkkasummaa. AY-liikkeellä on perinteisesti fokus niin kovasti työssä käyvien minimitason nostamisessa ja puolustamisessa, että en ole kovin toiveikas että lähiaikoina pääsisimme maksimoimaan kokonaispalkkasummaa.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela Vastaus kommenttiin #17

"Miksi surkeaa työnantajaa pitäisi auttaa pitämään hyviä työntekijöitä ja samalla hankaloittaa hyvän työnantajan kasvun edellytyksiä?"

Eihän näin tehdäkään. Heikosti pärjäävät firmat usein kaatuvat, riippumatta onko TESsiä vai ei.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #38

Mitä mieltä olet palkkahaitarin kaventamisen vaikutuksesta työnantajan mahdollisuuteen houkutella parhaat työntekijät luokseen? Eli onko potentiaalisella palkan kasvulla vaikutusta parhaiden työntekijöiden liikkuvuuteen?

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela Vastaus kommenttiin #39

"Mitä mieltä olet palkkahaitarin kaventamisen vaikutuksesta työnantajan mahdollisuuteen houkutella parhaat työntekijät luokseen?"

Kyllähän Suomessa saa maksaa niin paljon palkkaa kuin haluaa. Mikään palkkahaitari ei estä maksamasta huippuosaajille maltaita.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #53

Tervetuloa tahallisen väärinymmärryksen seuraan. Sillä tavalla voi vältellä kysymyksiin vastaamista loputtomasti. Pitäisi kuitenkin keksiä muotoilu, jolla itse kysymys tulisi ohitetuksi. Vaikka toinen pää on ääretön, mikä Hakaniemestä katsoen varmasti tuntuu täysin realistiselta oletukselta, on haitari silti pienempi jos sitä rajataan alapäästä. Kysymyshän toki oli retorinen, ei siihen liene kuin yksi näkemys kysyttiin keneltä tahansa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #14

Missä maassa on eniten "paikallista-sopimista"?
Entä suurin rikkaiden ja köyhien ero? USA.
Miten ne on rikastunut?
Niinpä.
USA kun ei ole Suomen tasoista sosiaaliturvaa on tehtävä 2-3 työtä että pysyy leivässä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #28

JK.
Hallitus turvautui jenkkikonsulttien apuun!
- Taloussanomat
18.2.2010 - Yksi maailman suurimmista konsulttiyrityksistä, yhdysvaltalainen McKinsey & Company, on avustanut pääministerin esikuntaa seuraavan ...
(Vanhasen II-hallitus).

SOTE,yksityistäminen,työehdot,palkat,sosiaaliturva ym.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Minimisuojan purkaminen voi ja tuokin lyhyen aikavälin rahallisia pikavoittoja yrityksille kunnes jokainen yritys on polkenut palkat jolloin hintojen on mukauduttava kuluttajien taloudelliseen tilanteeseen ja sitten ollaan taas lähtöruudussa.

Samalla myös poljetaan työntekijöiden henki katuun, työilmapiiri myrkyttyy, uskollisuus työnantajaan katoaa. Työnantaja voi myös menettää tässä säädössä siis. Lopputulema saattaa olla täysin toisenlainen ja ei toivottu pitkällä aikavälillä.

Luottaako hallitus ja työnantajaliitot siihen ettei tästä voi koitua mitään negatiivista yrityksille? Jos on näin niin riskinhallinta on aivan pielessä.

Otetaan esimerkiksi Romania jossa duunarin keskipalkka menee 250-300€/kk pinnassa, lähdetäänkö kilpailemaan tuon kanssa ja tiputetaan 240€/kk palkat, moni yrittäjä tajuaa jo miten mahdotonta Suomella olisi kilpailla maiden kanssa joiden talous on aivan eri maailmasta.

Siinä olisi ihmettelemistä kun hintoja sisämarkkinoilla pitäisi leikata kymmenesosaan, jos oikeasti ruvetaan kilpailemaan kansainvälisesti.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

"Minimisuojan purkaminen voi ja tuokin lyhyen aikavälin rahallisia pikavoittoja yrityksille kunnes jokainen yritys on polkenut palkat jolloin hintojen on mukauduttava kuluttajien taloudelliseen tilanteeseen ja sitten ollaan taas lähtöruudussa."

Juuri näin.

Juuso Hämäläinen

Tämä ei ole missään sosiaalivaltiossa pitänyt paikkansa. Siis maissa, joissa työssäkäyvä saa tarvittaessa erilaisia tukia. Yritykset hyödyntävät kyllä edut maailman tappiin.

Teoriasi ei toimi kuin kehitysmaissa. Kun palkat ovat niin alhaalla, etteivät duunarit enää kykene töihin niin palkkoja nostetaan jossain vaiheessa. Näin on käynyt kaikissa kehitysmaissa maailmalla. Ne ovat juuri tämän ryöstökapitalismin takia nykyisessä tilassaan. Näissä maissa ei ole mitään joukkovoimaa pakottaa maksamaan parempia palkkoja. Siksi niitä saa odottaa moni ikänsä.

Käypä katsomassa ympärillesi maailmalla niin opit jotain mitä Suomessa ei opeteta kauppakorkeassa tai Otaniemessä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Jos palkkasi on vaikkapa 2000 euroa kuukaudessa, työnantajan kilpailukykyyn ei vaikuta onko palkkasi sovittu paikallisesti vai perustuuko se työehtosopimukseen. Työnantajan kuluthan ovat samat."

Jos työnantajalla olisi töitä, joista olisi varaa maksaa palkkaa esimerkiksi 1800 euroa kuukaudessa, tarkoittaisi (ja tarkoittaa) yleissitovasti 2000 euroon naulattu palkka sitä, että työpaikka jää syntymättä. Voittaakohan niissä tilanteissa kukaan muu kuin AY-jyrä?

"Yleissitovuuden purkaminen mahdollistaisi palkkojen polkemisen."

Yleissitovuuden purkaminen mahdollistaisi myös sellaisten töiden tarjoamisen, jotka eivät tuota työantajalleen arvonlisää yleissitovasti sovitun palkan verran.

Juuso Hämäläinen

Jos yrityksellä ei ole varaa tai halua maksaa palkkaa, jolla voi elättää itsensä Suomessa hakematta lisää rahaa luukulta niin yrityksellä ei silloin ole tarjota todellista työpaikkaa.

Minkään kannattavaa liiketoimintaa pyörittävän yrityksen rekrytointiin ei vaikuta muutaman satasen kustannusero. Jos vaikuttaa niin on kyse ns puuhamiesten yrittämisestä.

Sellaista liiketoimintaa ei Suomessa kaivata, jossa yritys hankkii lisäarvonsa ja asiakkaansa polkemalla työntekijöiden palkkoja.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

''Jos yrityksellä ei ole varaa tai halua maksaa palkkaa, jolla voi elättää itsensä Suomessa hakematta lisää rahaa luukulta niin yrityksellä ei silloin ole tarjota todellista työpaikkaa.''

Sun täytyy olla yrittäjä, tai ainakin paljon kokemusta yrittämisestä, koska sulla on noin mahtavia mielipiteitä. :)

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Väitätkö tosissaan että kaikista nollatunti-, vuokratyö-, määräaikainen- ja kesätyösopimuksilla ei tänäpäivänä yrittäjä saa säädettyä työtehtävään sopivaa sopimusta?

yrittäjillä on työkaluja roppakaupalla, mutta kun mikään ei riitä ja päättäjien tahtotila on yrittäjä myönteinen miksi ei pyydetä lisää.

0-tuntisopparilla metallin tes minimipalkalla (~1400€/kk) teetät vain joka toinenpäivä töitä = 700€/kk ja sanot että jos haluaa pitää duuninsa niin työpäivinä teet tuplasti töitä.

Toinen asia toteutuuko tai kestääkö kuinka pitkään, mutta on mahdollista jo tänäpäivänä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Ideasi toimii loistavasti, erityisesti palvelualoilla. "blokkaat tuplavauhtia tänään, niin pärjätään sillä huomennakin".

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kun palkat olisi alle yleistason
(joita ne tavallaan on joissain tapauksissa nytkin)
palkan erotus maksetaan Kelasta ,verovaroista.
Jos palkka ei riitä hintojen takia elantoon.
Kuka sen erotuksen maksaa?
Palkansaaja,PK-yrittäjien kotitaloudet,eläkeläiset ja lapsiperheet.

Joko leikataan muita Kelan etuuksia.Korotetaan palveluiden hintoja .Tai nostetaan ALV.
Periaatteessa palkansaaja maksaa erotuksen itse veroissaan.
Se kai ei ole työnteon tarkoitus.Vaan se ettei tarvitse sosiaalisiatukia ,vaan ansaitsee työllään elannon.

Lauri Kiiski

Kummasti vain pärjäilevät muualla maailmalla ilman yleissitovuuksia.
Suomessa on ainutlaatuinen yleissitovuus, kilpailukykyongelma, massatyttömyys, viennin romahdus ainoana maana koko Euroopassa, nopea velkaantuminen ja taloudenpito kuralla Kreikan lisäksi ehkä ainoana koko Euroopassa.

Missä vaiheessa yleisitovuus, TUPO:t ja kolmikannat vetivät maan tähän näköalattomuuteen, mikä meillä on nyt vakiintunut ilmiö ?

Suomen ainoa tapa suoristaa ryhtinsä on 200.000 uuden keskipalkkaisen yksityisrahoitteisten työpaikkojen luonti - ja suuri osa tästä vientiteollisuuteen.

Juuso Hämäläinen

Paikallisessa sopimisessa ja yleissitovuudessa ei ole mitään uutta.

Hyvin menevissä yrityksissä on maksettu paremmin ja annettu yleissopimuksia parempia etuja.

Nykytilanteessa onkin ongelma siinä, että heikkotasoiset yleissitovatkin sopimukset halutaan korvata huonommilla. Halutaan leijumaan avaruuteen, jossa johdon ja omistajien eduilla ei mitään kattoa edelleenkään ja työntekijöillä ei mitään kiinteää pohjaa vaan tyhjää alla.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

No pari vuotta enää, ja jos demarit voittavat vaalit, niin voidaan lakata puhumasta tällaisista tyhmistä paikallisista sopimisista. Palataan aikaan, jolloin aurinko paistoi ja työläinen oli iloinen.

Demarit kääntävät kelloa taaksepäin ja yritykset huomaavat, että tämäpä oli ihana muutos ja palkkaavat heti tuhatmäärin uuttaa työvoimaa ja palkata nousevat tietysti kautta linjan ja kuka maksaa?

Artisti maksaa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Mistä palkasta työntekijän eläkemaksu pidätetään?
Pääsääntöisesti työntekijän eläkevakuutusmaksu peritään
kaikesta eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta.

Riittääkö tulevaisuudessa verotulot Takuueläkkeisiin nyt n.780e/kk?
Ei tule riittämään .
Joten ei ihme että USA konsulttifirman muistiossa-10 luki
Muokkaaman ajatuksia:
-Maksamaan enemmän terveyspalveluista (Takuueläkettä vartenko?)
Stvm-kirstu kumpikin.
-Hankkimaan oma eläkevakuutus-

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Suomi elää viennistä. Se tarkoittaa sitä, että hyvinvointimenot katetaan viennin avulla. Jos ei vienti vedä, leikataan sosiaaliturvasta ja palveluista. Työn hinta vaikuttaa maan kustannustasoon. Vientialojen työntekijöiden palkat ja yleinen hintataso siis määrittää vientikilpailukyvyn.

Itse kaipailen radikaali-populisti-vasemmistopuoluetta Suomeen. Sen mottona voisi olla "vasemmistopuolue ilman kokoomusta." Puolue mikä uskaltaisi tehdä pesäeron ay-pomoihin. Heidän ainoa päätavoitehan on turvata oma etu, eikä pyrkiä saavuttamaan korkein mahdollinen koko työvoiman yhteen laskettu palkkasumma.

Nyt ay-liikkeet ja vasemmistopuolueet käyttävät joukkovoimaa saadakseen työllisyysasteen pysymään mahdollisimman matalalla tasolla. Se on koko työvoiman tappio.

Suomessa ollaan päädytty työllisyysasteessa jo niin matalalle tasolle, että palkkakehitys on työttömyyden kasvun takia jämähtänyt polkemaan paikallaan niidenkin kohdalla, joiden palkkakehitys voisi tuottavuus huomioiden jopa nousta. Lisäksi vientiongelmat on johtanut leikkauksiin, mikä rokottaa myös työssä olevien etuja yhtä lailla.

Ruotsi ilman yleissitovuutta pärjää palkkakehitystä tarkasteltaessa paremmin kuin ay-tunkkainen Suomi, niin luulisi Koskelan osaavan siitä vetää johtopäätöksiä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kun kansa maksaisi palkan erotuksen Kelasta ,verovaroista.
Niin ketkä hyötyisi siitä?
Oikein .Suuret pörssiyritykset. Ulkomaalaiset osakkeenomistajat ei maksa veroja Kelan kirstuun.
Mistä tulee palveluihin ja Kansan sosiaaliturvaan rahat?
Palkoista,ym. veroluonteisista maksuista n.9,4 mrd/v.
ALV 17 Mrd
VM-16

Nyt maksettavilla Kelasta pätkä- ja osa-aikatyötä ,ilmaista työtä tekevien n.420 000 ,summalla ei kouluista,kelan etuuksista ,eläkkeistä ym. tarvitsisi leikata yhtään.

Käyttäjän JormaPeltonen kuva
Jorma Peltonen

Sopiminen on muutakin. Jos esimerkiksi Lapin matkailuyrittäjä sopii työntekijänsä kanssa että tehdään nyt 56h viikossa la-su mukaan lukien kun on sesonki ja asiakkaita. Samalla palkalla ilman ylityö- ja sunnuntailisiä ja pidetään sitten kesällä vastaavasti vapaata ja vaikka niin että talven sunnuntaitöistä saisi kesällä pitää vapaata tuplana. Silloinhan on turha täysvahvuudella työpaikalla notkua kun ei oikein ole asiakkaitakaan.

Työntekijä suostuu ja tehdään oikein paperi. No sitten kesällä tt päättääkin vaikka vaihtaa firmaa, niin yksi soitto liittoon ja sieltä saa juridista apua niin että ne talven tunnit sitten maksetaankin TESin sääntöjen mukaan.

Toki on päivänselvää että ehdoista pitäisi myös pystyä tinkimään. Yrittäjä epäilee uskaltaisiko palkata yhden työntekijän lisää. Mutta jos sovittaisiin että tönantaja voi irtisanoa työsopimuksen vaikka 1kk palkan suuruisella irtisanomiskorvauksella ihan mistä syystä tykkää. Näillä ehdoilla työpaikka syntyisi. No joku sitten päättää että otanpa tuon homman. Nimet paperiin ja kirjallinen sopimus. Kauppa ei käykään tai kaveri osoittautuu huonoksi, ja työnantaja haluaa irtisanoa työntekijän. Arvatkaapa onnistuuko?

Eli jos epäröit antaa olla, ei synnytetä tätä yhtä työpaikkaa ja ajetaan talvella minimimiehityksellä ja myydään ei oota kun kesällä ei ole varaa kaikkia talven kysyntää vastaavia työntekijöitä palkkalistoilla pitää.

Ja sitten se perustuslaillinen sopimusvapaudellinen näkökulma. Miksi ihminen ei saa sopia itse työehdoistaan niin kuin haluaa. Jos haluaa tehdä alle TES palkkojen tai joustaa ylityö yms korvauksissa niin sitä ei saa tehdä. Tämä on aika vahvassa ristiriidassa minkään liberaalin oikeusvaltioperiaatteen kanssa.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

"Työntekijä suostuu ja tehdään oikein paperi. No sitten kesällä tt päättääkin vaikka vaihtaa firmaa, niin yksi soitto liittoon ja sieltä saa juridista apua niin että ne talven tunnit sitten maksetaankin TESin sääntöjen mukaan."

Miten tämä eroaa sittä että olisti maksanut palkalliset vapaat myöhemmin, työpaikkaa vaihtanut ei niitä oikein enään myöhemmin voi pitää vapaina.

"Eli jos epäröit antaa olla, ei synnytetä tätä yhtä työpaikkaa ja ajetaan talvella minimimiehityksellä ja myydään ei oota kun kesällä ei ole varaa kaikkia talven kysyntää vastaavia työntekijöitä palkkalistoilla pitää."

Eli et osaa soveltaa muuta kuin vakinaisia työsuhteita, eikä esim. sesongin kestäviä määräaikaisuuksia?

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman

"Miten tämä eroaa sittä että olisti maksanut palkalliset vapaat myöhemmin, työpaikkaa vaihtanut ei niitä oikein enään myöhemmin voi pitää vapaina."

Kaikki pitää maksaa kerralla. Yrityksestä riippuen osaa iskeä kassan kunnolla polvilleen. Vähän kerrassaan maksaessa ei niin järkkyä efektiä tule.

"Eli et osaa soveltaa muuta kuin vakinaisia työsuhteita, eikä esim. sesongin kestäviä määräaikaisuuksia?"

Joka alalle ei ole olemassa ammattitaitoista työvoimaa joka tulee yhdeksi sesongiksi töihin. Jos joka sesongiksi joudut ottamaan paljon määräaikaisia niin menee panokset hukkaan kun koulutat ja opastat näitä. Vaki´työvoimalla pääsee joskus jopa halvemmalla kun ei tarvitse olla joka hommaa koko ajan opastamassa

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt Vastaus kommenttiin #64

"Kaikki pitää maksaa kerralla. Yrityksestä riippuen osaa iskeä kassan kunnolla polvilleen. Vähän kerrassaan maksaessa ei niin järkkyä efektiä tule."

Taisi olla yhdestä työntekijästä kyse, mitä se kertoo yrityksestä jos yksi työntekijä kun vaihtaa työpaikkaa niin kassa menee polvilleen, jos edes näin on edes käynyt.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman Vastaus kommenttiin #70

Otetaan melkein mikä vaan 1-5 hengen yritys niin tilanne on melko varmasti tälläinen.
Tuo työn sesonkiluontoisuus viittaa alaan jossa ei katteilla juhlita. Kuten tiedät niin työn hinta muodostuu täällä ihan muusta kuin katteesta.

Suurin osa pk-sektorin yrityksistä ei keskity kullan vuolentaan työntekijän selkänahasta vaan ihan jokaviikkoiseen pärjäämiseen.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Kyllä se sopiminen paikallisesti on vaan kauhea asia, se johtuu siitä, että yrittäjä on aina se riistäjä, varsinkin jos vasemmistolta kysyy.

Toisaalta, valtion kassa on pohjaton, eli näitä sopimisia voi lykätä, koska eilen Rinne lupasi maaseudun huonosti kaupaksi käyville asunnoillekin rahaa, eli ei paikallinen sopiminen ole niin tärkeää, koska valtio pitää meistä huolen.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kyllä se "paikallinen" sopiminen Kikyssä kun pyhä- ja lomakorvauksia leikattiin ,vei valtiolta verotuloja.
eläkkeistä,Kelan etuuksista jäädytettiin indeksikorotus 4v.
Nostettiin terveyspalvelumaksuja 33% ym. Jotta se verovaje saataisiin kerättyä takaisin .
Ja esim.Alijäämää syntyi n.yli miljardi.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

"Kyllä se sopiminen paikallisesti on vaan kauhea asia, se johtuu siitä, että yrittäjä on aina se riistäjä, varsinkin jos vasemmistolta kysyy."

Kyllähän Suomessa saa sopia niin vapaasti kuin haluaa, kunhan ei mene TESsin minimisuojan alle.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mikä ihmeen suoja, miten TES:n minimi suojaa työnantajaa? Tarkoitan siis muita kuin niitä suuryrityksiä, jotka halusivat yleissitovuudella suojautua pienempien toimijoiden kilpailulta.

Käyttäjän ChristianKvikant kuva
Christian Kvikant

AK: "Kyllähän Suomessa saa sopia niin vapaasti kuin haluaa, kunhan ei mene TESsin minimisuojan alle."

Miksi pitää olla poikkeuksia sopimusvapaudesta? Ja jotka todennäköisesti ovat myös perustuslain vastaisia?

Miksi ei voitaisi sopia niin vapaasti kuin haluaa, kunhan ei mene laissa määrätyn minimisuojan alle?

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Toivottavasti kaikki ymmärtävät, että minimipalkka tai yleissitova työehtosopimus ei takaa sitä, että kaikille maksettaisiin vähintään em. ehdoissa sovittu palkka. Se takaa vain sen, että henkilöt, joiden työn tuottama lisäarvo työnantajalle ei vastaa em. palkkaa, pysyvät työttömyyskortistossa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Toivottavasti kaikki ymmärtää sen miksi Suomessa on hinnat ja verot niin korkeat.
Jostain se "palkka" on kerättävä näille elantoon ,yritysten puolesta.

Ilmaistyötä tekee jo yli 400 000 suomalaista - siltikin "työpaikat karkaavat"
AL 12.3.12
" Suomesta onkin parissa vuosikymmenessä tullut erilaisten harjoittelujen luvattu maa.

Ennen kaikkea Suomesta on tullut palkattoman harjoittelun luvattu maa.

Ylen MOT-ohjelma laski vuonna 2009, että tuolloin Suomessa teki palkatonta työtä 320 000 henkilöä,
-mikä on 13 prosenttia koko työvoimasta.

Tämä joukko koostui lähinnä työvoimapoliittisiin aktiivitoimenpiteisiin osallistuneista työttömistä sekä opiskelijoista, jotka suorittavat opintoihinsa pakollisina kuuluvia palkattomia harjoittelu- ja työssäoppimisjaksoja.

Tällä hetkellä ilmaistyötä tekee jo yli 400 000 suomalaista.
"Työnantaja voittaa

Hyödyn palkattomasta harjoittelusta korjaavat lähinnä työnantajat.

Nuo 400 000+250 000 työttömän palkoista on verot pois palveluista ja Kansan sosiaaliturvasta. Esim.eläkkeistä,lapsilisistä,kouluista yms..

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Ei myöskään paikallinen sopiminen takaa työtä kenellekkään. Alalle uuden henkilön lisäarvoa et voi mistään määrittää ja kokenutta työntekijää et alle nykyisten minimien saa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Miksi ei saisi? Monella alalla on tuhansia hyviä ja työhaluisia ammattilaisia vailla työtä. Montaa heistä ei varmasti voisi TES vähempää kiinnostaa, kunhan saisi töitä. Miksi ihminen ei ottaisi työtä vastaan alemmalla palkalla, jos tarjolla ei ole parempaa? Jätetään kuitenkin suosiolla pois kannustinloukkutilanne, se ei varsinaisesti liittyne blogin aiheeseen.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #35

Etsippä paljonko rakennualalla on työttömiä.
Etsi paljon on Virolaisia raksamiehiä 1e/t +asumistuki+toimeentulotuki+lapsilisät ja kotihoidontuki Viroon perheelle.
Kelasta sinunkin verovaroistasi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #41

Miten tuo liittyy työehtosopimusten lakisääteiseen yleissitovuuteen? Jos jotenkin liittyy, pyydän esittämään argumenttisi ymmärrettävästi. En rupea sitä puolestasi tekemään.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #43

# 41
lainaus:
"Monella alalla on tuhansia hyviä ja työhaluisia ammattilaisia vailla työtä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #45

Niin, mitä tuosta pitäisi osata päätellä?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #47

Maksat veroja enemmän
työttömien ja Virolaisten sosiaaliturvaan
Maksat enemmän palveluistasi
Kotitaloudeltasi leikattiin nyt sosiaaliturvaa .

Kun isoikäpolvi oli työssä niin mitä veikkaat .Olisiko hyvinvointia syntynyt,sosiaaliturvaa kaikille,koulutus ym.
Jos puolet olisi tehnyt työtä palkalla ja maksanut veroa palkasta.

Toinen puoli olisi tehnyt noilla veroilla työtä ja se olisi olut niiden palkka?

Nyt on vajaan miljoonan palkkaverot pois juuri tuolla edm.systeemillä kun teetetään ilmaista työtä.

Kertomus:"Hölmöläisten peitonjatkamisesta"!

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #49

En osaa edelleenkään kytkeä mitään kirjoittamastasi yleissitovaan työehtosopimukseen (enkä omaan kommenttiini).

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #35

Julkisenpuolen "paikallinen"sopiminen.
http://yle.fi/uutiset/3-9512961

Politikot päättä valtion,kuntien palkat.(Liikkumavaraa ei ole,paitsi johtajatasolla)
SOTE "Attendot" kunnilta ulkoistettujen palkat.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

"Se takaa vain sen, että henkilöt, joiden työn tuottama lisäarvo työnantajalle ei vastaa em. palkkaa, pysyvät työttömyyskortistossa."

Juurihan rakennusalalla kokeiltiin käytäntöä, jossa työntekijöitä sai ostaa kuudella eurolla tunti. Kukaan ei tarttunut siihen.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

No sittenhän huoli paikallisen sopimisen aiheuttamasta palkka-alesta näyttäisi aiheettomalta.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela Vastaus kommenttiin #55

Toisin päin käännettynä: TESsien yleissitovuudesta ei ole mitään haittaa.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #58

Yleissitovuus sotii perusoikeuksiin kuuluvaa sopimusvapautta vastaan niiden yritysten ja työntekijöiden osalta, jotka eivät ole sitä hyväksyneet.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela Vastaus kommenttiin #69

En tiedä mihin tuo perustuu mutta ainakaan suomalainen oikeuslaitos ei näe sitä noin.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #78

Pitää paikkansa - ajoittain julkisuudessa onkin ollut esillä ajatus asian viemiseksi EU:n perustuslakituomioistuimeen.

Noin ihan maalaisjärjellä ajateltuna - miksi kaksi oikeustoimikelpoista juridista henkilöä (yritys ja työntekijä) eivät saisi keskenään sopia korvauksesta, jonka toinen maksaa toiselle tämän tekemästä työstä tai palvelusta. Tämänhän pitöisi olla ihan sopimisen perusasiaa.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Minimipalkka ja työehtosopimukset eivät ole toisiaan poissulkevia.Minimipalkka sitävastoin automaattisesti tuo myös harjoittelun minimipalkan alaisuuteen.

Saksassa on rinnakkain yleissitovia työehtosopimuksia (1.1.2017 441kpl),ei yleissitovia kymmeniä tuhansia ja minimipalkka.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Suomessa 5,4 Milj. asukasta/palkansaajia n.2,2 Milj.
Saksassa yli 80milj.asukasta/veroja maksavia jokusen verran enemmän.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/saksassa...

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Saksassa työntekijöillä on myös oikeus osallistua yrityksen hallintoon, mikä on lisännyt luottamusta työmarkkinoilla. Tähän ns. myötämääräämisoikeuteen ei olla Suomessa jostain syystä siirrytty. Ruotsissakin sitä sovelletaan.

Arto Granlund

Yleissitovuudesta hyötyvät myös yritykset, ne yritykset jotka hoitavat vastuullisesti velvoitteensa. Sinä päivänä, kun suomalainen yritysjohtaminen siirtyy moderniin aikaan, kuten Ruotsissa ja Saksassa on tehty, paikallinen sopiminen nytkähtää eteenpäin. Työntekijän myötämäärämisoikeus, edustus yhtiön hallituksessa ovat kaksi keskeistä vaatimusta, jotta paikallinen sopimisesta päästäisiin eteenpäin nämä kaksi ay-liikkeen vaatimusta ovat mm. Ruotsissa arkipäivää. Nythän Risto Siilasmaa jo julkisuudessa kehui kokemuksista F securissa, jossa työntekijöillä on edustus yhtiön hallituksessa, pelkästään positiiviseksi

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Työntekijöiden edustaja hallituksessa on ilman muuta loistava asia. Miksi asiasta ei ole sovittu TES:ssa, jos ne nyt ovat niin hyvä työkalu yritysten menestyksen varmistamiseksi?

Kuriositeettina kysyisin, voiko hallituksessa istuva henkilöstön edustaja osallistua lakkoon?

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

"Työntekijöiden edustaja hallituksessa on ilman muuta loistava asia. Miksi asiasta ei ole sovittu TES:ssa, jos ne nyt ovat niin hyvä työkalu yritysten menestyksen varmistamiseksi?"

Suomessa työnantajat eivät ole suostuneet siihen, vaikka Saksan evidenssi on yksinomaan positiivista.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #80

Valitsetko tietoisesti että et vastaa esitettyihin kysymyksiin, vai onko se vain tiedostamaton tapa?

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Voitaisiinko yhdessä tehdä kansalaisaloite, jossa ehdotetaan Suomeen lakia, jonka nojalla yritys saa vapauden paikalliseen sopimiseen, jos ottaa työntekijöiden edustajan hallitukseen :)

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Ei työnantajapuoli varmaan suostuisi tuohon.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

No sitten ei kannata yrittääkään!

Mitä ajattelit työnantajan tuossa vastustavan?

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt Vastaus kommenttiin #60

Vallan kapeneminen joka mulle tulee mieleen on se jota vastutetaan, senhän takia juuri paikallista sopimista ajetaan että se valta olisi maksimoitu sinne yritykseen.

Myötämäärämisoikeus työntekijöille olisi minimi joka pitää saada jos mennää täysin paikalliseen sopimiseen, jolloin se myös olisi paikallista sopimista eikä paikallista sanelua.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #71

Valta on varmasti tärkeä osatekijä eri toimijoiden asenteessa yleissitovuuteen. Minulla jäi nyt ymmärtämättä, miten paikallisessa sopimisessa sopijaosapuolen valta voisi olla suurempi kuin keskitetyssä sopimisessa? Eiköhän yleissitovuutta ole ajettu juuri siksi, että on saatu valta päättää myös niiden asioista, jotka eivät ole valtakirjaa antaneet.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt Vastaus kommenttiin #73

Menee trollauksen puolelle jo Max

Meinaatko jos paikallisesti sovittaessa työntekijäpuoli sanoo ettei hyväksy ehtoja työnantajapuoli luovuttaa pää kumarassa ja sanoo "no mennään sitten teidän ehdoilla" vai sanoo "no tulee sitten irtisanomisia jollei kelpaa"?

Valta on aina pääasiassa sillä joka maksaa palkat, oli kyse sitten yleisitovasta tai paikallisesta sopimisesta, yleissitova vain toimii minimirajana ettei mene kyykytykseksi, paikallisessa voi sanella työntekijäpuolelle millaiset ehdot sattuu nyt päähän pälkähtämään sillä hetkellä.

montako ihmistä tunnet jotka kiroavat töissä suurta palkkaansa ja huutavat että sais pienempikin palkka olla mutta joku on mennyt sen mun puolesta päättämään isommaksi?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #74

Et selvästikään halua katsoa asiaa kuin yhdeltä kannalta. Muut lukijat lienevät jo kaikonneet, joten keskustelun jatkamiseksi ei löydy motiivia. Kiitos kuitenkin aiemmasta keskustelusta.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela Vastaus kommenttiin #75

Usein työntekijällä koko elanto (ja ehkä myös perheen elanto) riippuu siitä työstä.

Sen sijaan työnantajalle yksi työntekijä on vain yksi monista.

Siksi neuvotteluasetelma ei ole ollenkaan tasapainoinen. TESsien tuoma minimisuoja ehtoihin tarvitaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #76

Perustelusi toimii ammattiyhdistyksen oikeutuksena, mutta en näe linkkiä yleissitovuuteen (tai edes paikalliseen sellaiseen)? Sopimusten tulisi aina koskettaa sopijaosapuolia.

Kimmo Tallqvist

Ihan oikeilla jäljillä olet Antti.
Ongelma syntyy siitä että paikalliseen sopimiseen löytyy niin paljon eri tulokulmia että kaikki väittelijät ovat vuoroin oikeassa ja taasen välillä väärässä.
Työmarkkinat kun eivät ole yksi ja sama suuri stabiili möhkäle johon voisi mustavalkoisesti soveltaa yksittäistä säännöstä.
Melko ratkaisevaa on palkkakustannusten osuus kokonaiskustannuksista.
Pääomavaltaisilla aloilla tuo ,käytännössä palkkojen leikkaus, olisi vain työntekijöiden palkkakulusäästöjen siirtämistä osakkeenomistajien taskuun osinkoina.
Pienen palvelutyönantajan kohdalla saattaisi syntyä Ihan todellistakin säästöä, työllisyyttä ja kilpailukykyä.
Tosin silloinkin on syytä pohtia onko kyseessä tervepohjainen liiketoiminta jos bisnes ei kannata muuten kuin palkkoja polkemalla
Absurdia on suomessa tuo työttömyys.
Pienet firmat voisivat maassamme työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä jos Sen ensimmäisen palkollisen työllistämistä ja byrokratiaa helpotettaisiin esim. alentamalla sivutyökustannuksia mutta se ei työmarkkinajyrille käy.
Isoimmat pörssiyhtiöt Samaan aikaan Jakavat ennätysosingot ja osinkojen suuruus on jopa kaksinkertainen yhtiön henkilöstökuluihin verrattuna.
Melko reilua vai mitä ?
Globaali kvartaalitalous.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kataiselta lipsahti -10 "Kahdet työmarkkinat "!
1.)-Palkalliset?
2.)-Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen!
(Kuului Sipilän "kärkihankkeisiin" ja puhui siitä jo ennen vaaleja)

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001703218.html

Sosiaaliturvasta työhön EU-maissa
"Keskeinen periaate täällä on se, että jos pyydät hallitukseltasi sosiaalietuutta, hallituksellasi on oikeus, kenties jopa velvollisuus, pyytää vastavuoroisesti jotakin sinulta. Tämä on sosiaalisen sopimuksen perustavalaatuinen sisältö. Jokaisen oikeuden takana on velvollisuus."

1. Globalitalous hyvinvointijärjestelmän muokkaajana

Väitteemme politiikan muutoksesta saa empiiristä tukea esimerkiksi Euroopan Komission julkaisemasta Employment in Europe
–julkaisusta. Siinä eurooppalaisen työllisyysagendan keskeisimmiksi kysymyksiksi määritellään joustavuus työnteon malleissa, joustavuus palkoissa, (työvoiman) maantieteellinen liikkuvuus ...
-pyrkimykset yksinkertaisesti saada palkkatyö tuottamaan enemmän (toimeentuloa) kuin ei-työ alentamalla etuuksien kompensaatiotasoja, lyhentämällä etuuksien kestoa sekä tiukentamalla järjestelmäkohtaisia ........

-Tällaisessa laajennetussa ymmärryksessä voidaan myös verotusta ja sosiaalietuuksia koskevat fiskaaliset
reformit nähdä osana aktivointia tai
ainakin aktiivista työmarkkinapolitiikkaa. jne........

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Pelkästään yleissitovuuden purkaminen ei ole avain onneen. Riippumatta siitä onko meillä yleissitovuutta vai ei, niin joka tapauksessa suurin osa työntekijöistä kuuluu työehtosopimusten piiriin normaalisitovuuden kautta. Vaikka yleissitovuus purettaisiin, niin työehtosopimuksiin pitäisi joka tapauksessa saada lisää mahdollisuutta paikalliseen sopimiseen. Saksassa on kyllä yleissitovuus, mutta sopimukset mahdollistaa hyvin laajan paikallisen sopimisen, jopa palkoista.

Suomen pitäisi hyvin ottaa muista maista mallia ja rohkeasti uudistaa työmarkkinoita. Yleissitovuuden poistaminen on siksi tarpeen, että se todennäköisesti jouduttaisi myös TES:n avautumista, mutta myös poistaisi kivikautisen kolmikannan ja lisäisi kansanvaltaisuutta sekä demokratiaa. Myös työntekijän asemaa yrityksissä pitää parantaa, mihin (toisin kuin blogisti väittää) mm. Suomen yrittäjät ovat valmiita.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

"Saksassa on kyllä yleissitovuus, mutta sopimukset mahdollistaa hyvin laajan paikallisen sopimisen, jopa palkoista."

Jep ja Saksassa tämä jopa toimii, koska työntekijöillä on edustus firmojen hallinnossa. Siksi luottamus on parempaa molemmin puolin ja sopiminen helpompaa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Eli suostuvat alempiin palkkoihin mitä on sovittu?
Erotuksen nostaa Kelasta verovaroista?

Ei yksikään AY-liitto estä sinua nytkään sopimasta yrityksen kanssa vaikka heti tänään yli 3000e:n yli menevästä palkasta.
Ei ole koskaan estänyt.Et myöskään tarvitse AY lupaa jos palkankorotusta pyydät.
Jos eteläranta 10 ja Sipilän avokonttori muuta väittää ne puhuu muunneltua totuutta.

Tämä "paikallinen" tarkoittaa että hiljaisina aikoina voi palkkoja pudottaa.Kun itse on sopinut,eikä AY voi puuttua siihen sovituilla palkoilla.

Haittapuoli on se että "hiljaisia" aikoja tulee olemaan ja pitkään.
Mutta Verot,ALV,laskut,Asuntovelka ym. ei tunne "hiljaisia" aikoja
laskut tulee kuten ennenkin yhtä suurina.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset