Ajatuksenjuoksuja - Antti Koskela

Koulu tyttöjen ehdoilla – työelämä miesten?

Naisten ja miesten älykkyys on keskimäärin sama. Samaten oletettavasti ahkeruus. Naiset ja miehet tulevat myös keskimäärin samanlaisista perhetaustoista.

Voidaan siis tehdä hypoteesi, että tytöt ja pojat pärjäävät koulussa yhtä hyvin. Ja että naiset ja miehet pärjäävät työelämässä yhtä hyvin.

Tiedämme, ettei kumpikaan pidä paikkaansa.

Pojat alisuoriutuvat räikeästi koulussa ja naiset alisuoriutuvat räikeästi työelämässä.

Meillä ei ole varaa tähän. Pienessä maassa on kaikki inhimilliset resurssit saatava käyttöön.

 

Miten voi olla niin, että samankaltaisista lähtökohdista ja samantasoisesta älykkyydestä huolimatta poikien keskiarvo koulussa on melkein numeron verran tyttöjä heikompi, ja naisten euro on työelämässä 83 senttiä?

Työterveyslaitoksen tutkijoiden vuonna 2017 kirjoittamassa ”Miehen työ” -artikkelissa todetaan, että nuorten miesten heikkenevä pärjääminen koulutuksessa johtaa syrjäytymiseen, ja merkittävä osa väestöä on vaarassa jäädä marginaaliin tulevilla vuosikymmenillä.

Suomalainen peruskoulu on kaiketi maailman paras, mutta jos 15% nuorista miehistä jää pelkän peruskoulun varaan, jotain siellä tehdään väärin. OECD:n vuoden 2016 vertailussa kävi ilmi, että joka viides 20-24-vuotias mies ei ole missään koulutuksessa tai työssä. Peruskoulu tuntuu antavan pojille huonot eväät aikuisuuteen. Miksi näin?

 

Ja kaikesta tästä huolimatta miehet pärjäävät työelämässä keskimäärin hyvin. Ansiotaso on merkittävästi naisia korkeampi ja johtotehtävissä selvä enemmistö miehiä.

Onko niin, että työelämä on ”rakennettu” miesten ehdoilla ja koulu naisten ehdoilla? Tai toimiiko koulu tyttöjen pelisäännöillä ja työelämä miesten pelisäännöillä?

Oli miten oli, pienellä maallamme ei ole varaa siihen, että kummankin sukupuolen potentiaalia hukataan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

1. Osittain eroja saattaa selittää se, että vaikka miesten ja naisten älykkyys keskimäärin olisikin samalla tasolla, jakaumat ovat eri malliset. Noin kärjistetysti, on esitetty näkemyksiä jonka mukaan naisten jakauma olisi huipukkaampi, mikä tarkoittaisi sitä että miesten jakaumassa on suhteessa enemmän alhaisimpia ja korkeimpia arvoja. Siksi siis miesten "yliedustus" sekä pudokkaissa että johtajistossa.

2. Toinen selittävä tekijä, joka kerta toisensa jälkeen tarkoitushakuisesti jätetään huomiotta on Suomen harvinaisen sukupuolittuneet koulutus- ja työmarkkinat. Jälleen kerran kärjistäen, jos naiset valitsevat ennemmin humanistiset ja hoiva-alat, on aika turhaa päivitellä miksei heitä päädy enemmän teollisuuden hyväpalkkaisille johtopaikoille.

3. Jännästi muuten tuossa "naisen euron" päivittelyssä et myöskään huomioi sitä, että nuorimmissa ikäluokissa luvut näyttävät jo erilaisilta, kiitos naisten lisääntyneen ylivoiman korkeakoulutuksessa, sekä nuorten ikäluokkien valitessa myös niitä paremmin palkattuja aloja.

Käyttäjän petteripietikainen kuva
Petteri Pietikäinen

Ainakin apteekkisektorilla tällä hetkellä naiset muodostavat enemmistön toimitusjohtajista eli apteekkareista.

Apteekkariksi pääseminen vaatii korkeakoulututkinnon, mutta kun päivittäistavarakauppa vaatii oman siivunsa apteekkisektorista, em. tasa-arvokehitys jäänee lyhytaikaiseksi...?

Apteekkiala vaikuttaisi tukevan blogistin kuvailemaa "de facto" - asiaintilaa koulutuksen ja työelämän suhteen... kunhan naisapteekkarien asemaa saadaan heikennetyksi Liisa Hyssälän työryhmän suunnitelmien mukaisesti.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Hyviä kysymyksiä. Miehet maksavat suorasti 70% ja epäsuorasti (liike- js sijoitustoiminnan tuoton verotuksen kautta) 80% veroista.

Toimituksen poiminnat