Ajatuksenjuoksuja - Antti Koskela

Kaikki blogit puheenaiheesta Palkat

Odotettavissa ”tylyjä lyttäyksiä” työmarkkinakeskusteluissa

Elinkeinoelämän keskusliiton päätös irtautua keskusjärjestötason sopimisesta on suututtanut ammattiyhdistysliikeessä. Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin arvioi tänään Uudelle Suomelle, että työntekijäosapuolen lepyttämiseksi tarvitaan palkankorotuksia.

Orpo, tartu jakariin ja maista elämää

Valtiovarainministeri Petteri Orpo valitteli vähän aikaa sitten miten suomalaisia ei tahdo löytyä Uudenkaupungin autotehtaalle töihin.

Valmet itse ilmoittaa hakijoita olleen 2 597. Avoimia paikkoja oli 250. Se tekee reilu 10 hakijaa yhtä paikkaa kohden. Valmet itse oli erittäin tyytyväinen hakijamäärään.

Palkka ja talousviisastelu

Juhana Vartiainen herätteli Twitterissä keskustelua siitä, kuinka Suomessa on töitä, vaikka yleisestä keskustelusta voisi toisin ymmärtää. "Kuulin tänään: vaikka täällä on toisteltu "työpaikkoja ei ole", 15000 itäeurooppalaista maahanmuuttajaa on vallannut maatilojen aputyöt."

Googlaamalla löytyy, että Vartiaisen heitto on luultavimmin tullut ajatuspaja Liberalta. Minulla ei ole mitään henkilökohtaista Liberan tai Vartiaisen ajattelua vastaan, mutta silti pidän Vartiaisen heittoa puhtaasti populistisena läppänä.

Miten minä näin tulonjakotilaston ja palkkojen alentamisen

Ensiksi lainaus toisesta blogista, josta ajatuskulkuni lähi:

Elina Lepomäki blogissaan: "Matalapalkkatyön käsite on saanut monen kavahtamaan, vaikka jo tänä päivänä puhdas ansiotyöstä saatava palkka on vain pieni osa tyypillisen kotitalouden tulonmuodostusta."

 

Emme osaa kysyä miksi?

Suuri osa keskusteluistamme on änkyttämistä. Mikä tahansa väite esitetäänkin, me esitämme välittömästi vastaväitteen "niin mutta". Tuntuu siltä että meiltä on kokonaan kadonnut johonkin taito kysyä "mitä" ja "miksi".

Kaikkien yleisimmin tämä tulee esille tilanteessa, jossa kerrotaan jostakin epäkohdasta, joka ei kosketa kuulijaa itseään. Silloin hän lähtee väittämään asioita omasta näkökulmastaan käsin, täysin kyvyttömänä kuuntelemaan tai ymmärtämään toista. 

Saavuttamaton saavutettu etu

Jokaisen työläisen ja/tai sosiaaliturvaa nauttivan pitäisi nyt pystyä eduistaan tinkimään. Etuja on kuulemma saatu liikaa ja väärin perustein, eikä kenelläkään kuulemma ole niitä varaa maksaa. Nyt se on sanottu ihan presidentinkin suulla. On kuulemma jaettu etua, jota ei ole ansaittu eli saavutettu.

Pitäisi siis päästää irti ”saavutetuista eduistamme”, tuloista ja etuuksista, jotka hienoin sanakuvin määritellään ylimääräisiksi ja turhiksi rahankuluiksi, joita ei olisi koskaan pitänyt kenellekään antaakaan.

Kysymys on rahasta

Suomessa on nykyään vaikea keskustella mistään, mutta siirtolaisuuden taloudelliset vaikutukset on jo ihan oma lukunsa. Taloustieteen perusteet ovat koetuksella poliittisen korrektiuden kanssa. Mutta yritetään nyt kuitenkin.

Rinnat määrittävät naisten palkat

Palkat, Sukupuoli

Naisten ja miesten välisistä palkkaeroista juttua riittää vuodesta toiseen. Kiistojakin aiheen tiimoilta on nähty. Olen tehnyt aivan ikioman päätelmän siitä mikä palkkaerojen todellinen syy on. Ne ovat naisten rinnat ja niiden muutokset vuosien saatossa.

Kuntien palveluksessa ovat naiset miesten edellä keskipalkoissa alle 25-vuotiaana noin 250 euron verran kuukaudessa. Syytä ei tarvitse ihmetellä, koska kyllähän sen ikäisen naisen rinnat nöpöttävät nätisti ja ovat parempi palkkaperuste kuin vastaavanikäisten nuorten kollien epävarma työpaikkaoleilu.

Eläkevälikysymys on huutavan ääni korvessa

# Oppositio on virittänyt välikysymyksen eläkeläisten kurjistumisesta ja jatkuvasta kurjistamisesta. Tuota kurjistumista on jatkunut jo vuodesta 1996, jolloin Paavo Lipposen demarit olivat menneet ”herrojen kanssa marjaan” ja Lipposen-Sauli Niinistön (Kok.) hallitus määräsi eläkkeille ns. taitetun indeksin. Siinä palkkojen nousu vaikuttaa eläkkeiden korotuksiin vain 20 prosenttia ja hintojen nousu 80 prosenttia.

Olisivat edes tasapuolisia

Sipilän hallitus on lähtenyt arveluttavalle tielle päätöksissään rajoittaa työmarkkinoiden sopimusvapautta. Hallitus aikoo lailla sitoa työmarkkinoiden sopimusvapautta säätämällä maksimit sille, kuinka paljon sunnuntai- ja ylityöstä saa työntekijöille työehtosopimusten mukaisesti maksaa ja kuinka pitkiä lomia saa olla. Perinteisesti palkat lisineen ovat olleet vapaasti työmarkkinaosapuolten kesken sovittavissa, mutta nyt hallitus aikoo tehdä sopimusyhteiskuntaan ennenkuulumattoman teon ja rajata kollektiivista sopimusvapautta työnantajan eduksi.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä