Avoimeksi ilmoitetuista työpaikoista 80%:a on alle 40:ssä kunnassa. Jäljelle jäävässä vajaassa 280:ssä kunnassa – eli noin 90%:ssa Suomen kunnista – on siis ainoastaan 20%:a avoimeksi ilmoitetuista työpaikoista. Yli puolet uusista työpaikoista on seitsemässä kaupungissa ja yksinään pääkaupunkiseudulla näistä on kolmannes.
Tiedot selviävät Owal Group Oy:n kokoamasta työpaikkailmoitusten tietokannasta, johon on koottu vuodesta 2014 lähtien tärkeimmissä rekrytointimedioissa julkaistuja työpaikkailmoituksia.
Vanhentunut muka-demokratian yhteiskunnallinen tautipesäke, lakkoase tulee poistaa tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vastaisena instituutiona koska lakkoase mahdollistaa voimapolitiikan välineenä yhteiskuntaa eniten vahingoittamaan pystyvien ammattialojen ylivallan ja heikommin vaikutusvaltaisten sorron.
Yhteiskunnallinen ilmapiiri on ollut jännittynyt Suomessa jo useamman vuoden ajan. Helsingissä koemme päivittäin tämän jännitteen kun kuljemme rautatientorin halki. Toisella puolella hädänalaiset turvapaikanhakijat vetoavat hallitukseen inhimillisemmän turvapaikkapolitiikan puolesta. Toisella puolella ihmiset ovat pystyttäneet Suomen lippuja ja ilmaisevat vastustusta maahanmuutolle.
Hallitus halusi sisällyttää kilpailukykysopimukseen niin sanotun Suomen mallin. Sen mukaan työmarkkinaosapuolet sopivat siitä, että vientialojen palkankorotukset määrittelevät katon muiden alojen palkankorotuksille Ruotsin mallin tapaan. Sopuun ei ole tähän mennessä päästy ja tuskin päästäänkään. Syitä tähän on monia.
Näin kunnallisvaalien alla on hyvä keskustella siitä, missä mihinkin asiaan vaikutetaan. Yksi keskeisimmistä asioista arjessa on työ ja sen tuoma ansiotaso. Usein kysytty kysymys onkin, miksei eduskunta päätä palkoista.
Kysymys on aiheellinen, sillä yhteiskuntamme korkein päättävä elin on perustuslain mukaan valtiopäiville kokoontunut eduskunta. On kuitenkin hyvä syy sille, miksi palkat työehtosopimukset päätetään muualla.
Viimepäivien työmarkkinauutisia seuranneena ei voi kuin todeta, että kylläpä asiat voivat nopeasti mennä huonompaan suuntaan. Tällä viittaan EK:n ulostuloon lopettaa sopimansa keskusjärjestötason sopimukset. Sittemmin se perusteli päätöstään ”kehittämisellä” ja ”uudistamisella.
Viime aikoina on puhuttu pitkästä aikaa enemmän siitä, että automaatio tuhoaa työpaikat eikä kaikille riitä enää töitä. Moni muistaa tasoitella, että tuohan se samalla niitä myös lisää, jos kohta ne ovatkin hieman erilaisia työpaikkoja. Keskustelijoilta kuitenkin unohtuu yksi tärkeä näkökulma.
Suomalainen elinkeinorakenne, työmarkkinat ja yhteiskuntamalli ovat merkittävien muutosten edessä tulevina vuosina. Vaikka kyseessä on usein (väärin) käytetty fraasi, voidaan 2020-luvulle tultaessa puhua aidosti toisesta teollisesta vallankumouksesta, joka mullistaa tuotannon ja palvelut tavalla, joka vastaa 1800-luvun murrosta. Ilmiö liittyy ennen muuta digitalisaatioon ja robotisaatioon, jotka toisaalta tuhoavat paljon perinteisiä tapoja tehdä työtä sekä monia työpaikkoja, mutta yhtäältä luovat aivan uudenlaisia työtehtäviä ja ammatteja.
Ajattelin kirjoittaa tällä kertaa siitä, mitä tapahtuu työmarkkinoilla ensivuonna. Tahdin kaikelle tulevalle näyttäisi antavan huhtikuussa pidettävät kunnallisvaalit.